Kun ilmanvaihto on hyvä, sitä ei huomaa. Monissa kiinteistöissä kuitenkin kärsitään vedosta, hajuista ja kosteudesta eikä tavoite terveistä, turvallisista ja viihtyisistä tiloista toteudu.
– Sisäilman ja ilmanvaihdon huoltojen laiminlyönti on ollut ainakin takavuosien ongelma ja niiden takia rakennuksia on jouduttu jopa purkamaan, SuLVI:n hallituksen jäsen ja rakennus- ja LVI-alan yrittäjä Petteri Virranta sanoo.
Suomessa rakennusten tiiviys ja energiatehokkuus ovat hyviä ilmanvaihdonkin kannalta. Ilmanvaihdon huolto-ohjelmat tulisi kuitenkin päivittää vastaamaan rakennuksen käyttäjien tarvetta.
– Vuoden 2000 jälkeen rakennetuissa taloissa on haasteena painesuhteiden oikea säätö. Pahinta on, jos ilmanvaihto on huoltamaton ja ilmanvaihdon säädöt on jätetty tekemättä, Virranta kuvailee.
Juuri sopiva ilmanvaihdon säätö ja tasapainotus vaatii osaamista
– Kun kiinteistön isännöinti on ammatillista, hoituvat huollot ja kunnossapito.Säästöt ilmanvaihdossa nimittäin kostautuvat aina, Virranta muistuttaa.
Nykylaitteet ovat aiempaa teknisempiä ja vaativat kiinteistöhuollolta paljon osaamista. Etävalvonta ja –ohjaus eivät yksin riitä.
– Miten hyvin ilmanvaihtoa käytännössä valvotaan ja huolletaan? –tässä on paljon parannettavaa. Koulutustakin tarvitaan lisää, Virranta tietää.
Tulevaisuudessa jäähdytyksentarve kasvaa
Tilojen monikäyttöisyys haastaa esimerkiksi kuntakiinteistöjä.
– Niissäkin automaation mahdollistama kulutusjousto, useat pienet ilmanvaihtokoneet ja tarpeen mukaan portaattomasti säätyvä ilmanvaihto tuovat merkittäviä säästöjä, Virranta korostaa.
Tulevina vuosina jäähdytys nostaa kustannuksia. Monille on yllätys, ettei sitä voikaan lisätä vanhoihin kiinteistöihin. Uusille LVI-putkistoille kun ei ole tilaa.
– Jäähdytyksen tarvetta voi vähentää rakenteellisin keinoin ja arkkitehtoonisesti. Ja ilmanvaihdon asiantuntija on hyvä ottaa jo varhain mukaan hankesuunnitteluun, Virranta sanoo.