Talotekniikka on yleisnimitys kiinteistön teknisten järjestelmien ja laitteiden – kuten ilmanvaihto, lämmitys, vesi- ja viemäriverkosto, sähkö, data – kokonaisuudelle.
Se tuottaa kiinteistön käyttäjälle yksilölliset ja hallitut olosuhteet. Talotekniset ratkaisut vaikuttavat rakennuksen ympäristöystävällisyyteen, terveellisyyteen, toimivuuteen ja turvallisuuteen sekä ylläpitokustannuksiin muita rakennusteknisiä ratkaisuja enemmän.
Rakennusten elinkaaressa ja elinkaarikustannuksissa talotekniikan osuus on ratkaiseva. Toimialan haasteena onkin auttaa asiakasta ymmärtämään talotekniikan merkitys ja arvo. Hinnalla kilpailutuksen perinne elää sitkeänä, erityisesti julkisissa hankinnoissa. Halvin toteutus tai ylläpito ei tuota tilaajan kannalta parasta mahdollista lopputulosta.
Kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset korostavat taloteknisen suunnittelun sekä järjestelmien valinnan, asennuksen ja kunnossapidon merkitystä.
Kiinteistöissä käytetään rakennus- ja ylläpitovaiheessa yli 40 % kaikesta energiankulutuksesta, ja kiinteistöjen osuus kasvihuonepäästöistä on runsaat 40 %.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, että tulevaisuudessa kaikkien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Tämä tarkoittaa, että rakennuksella tulee olla erittäin korkea energiatehokkuus ja lähes olematon tai erittäin vähäinen energiamäärä katetaan uusiutuvista lähteistä saatavalla energialla.
Uudisrakentamisen hyvä suhdannetilanne tuo kasvupohjaa talotekniikkaan ja tasaisena jatkuva korjausrakentaminen ylläpitää vakautta tilauskannoissa pitkällä tähtäimellä. Kaikilta osin suhdanne ei kuitenkaan ole kehittynyt sillä ripeydellä kuin mitä ala on odottanut; erityisesti talotekniikan suunnittelu ja tilaukset kypsyvät aiempaa myöhemmin.
Korjausrakentaminen kasvaa 2–3 %:n vuosivauhtia, ja sen osuus nousee tulevaisuudessa yli puoleen talonrakentamisen markkinoista. Talotekniikassa kasvu on ripeämpää, noin 4–6 %.
Korjausrakentaminen painottuu talotekniikkaan. Sen käyttöikä on lyhyempi kuin rakenteiden, mutta sillä on suurempi merkitys olosuhteiden luomisessa ja elinkaarikustannuksissa. Taloteknisten modernisointien eli kansanomaisesti putkiremonttien tarve pelkästään kerrostaloissa tuplaantuu ensi vuosikymmenellä runsaaseen 35 000 asuntoon vuosittain.
Vilkkaan rakentamisen varjossa korjausvelka pääsee usein kasvamaan, kun resurssit on valjastettu uudistuotantoon ja hintojen pelätään olevan tapissaan. Myös normaalin kunnossapidon laiminlyönnit ja niiden seuraukset lisääntyvät. Kun rakennusta käytetään ja hoidetaan väärin, se menettää energiateho- ja sisäolosuhdeominaisuutensa ja kosteusvaurioriskit kasvavat.
Digitalisaatio muuttaa – ja on jo muuttanut – rakentamisen ja talotekniikan toimintatapoja sekä tilojen käyttäjien menetelmiä omistaa, jakaa ja käyttää niitä. Alalla vasta aloitellaan digitalisten työkalujen ja automatisoinnin käyttöönottoa ja aitoa hyödyntämistä. Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio -hanke, KIRA-digi, toivottavasti vauhdittaa sitä.
Kirjoittaja Jari Syrjälä on LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimitusjohtaja.