Energiasta kannattaa keskustella yhtiökokouksissa. Ensinnäkin lämpö ja sähkö muodostavat taloyhtiön suurimman kuluerän ja niissä piilee melkoinen säästöpotentiaali. Toiseksi asuinkiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on ilmastonmuutoksen torjunnan keskeisiä toimia – erityisesti taloyhtiöissä, joissa asuu 2,7 miljoonaa suomalaista. Energiatoimien onnistumisen kannalta ei ole yhdentekevää, miten niistä puhutaan.
Eniten julkista keskustelutilaa ovat saaneet suuret energiaremontit, kuten lämmitysmuodon vaihtaminen maalämpöön. Onnistuneissa kohteissa lämmityskulut ovat pudonneet neljäsosaan ja yhtiövastikkeiden korotukset saatu hallintaan. Maalämpöjärjestelmien sopivuus riippuu kuitenkin esimerkiksi rakennustekniikasta ja maankäytön rajoitteista, jotka on tärkeää tunnistaa ajoissa.
Energian on hyvä näkyä pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmissa, PTS, sillä hyvän energiasuunnitelman merkitys vain korostuu lainarahoituksen ja julkisten avustusten hakemisessa. Hankesuunnittelussa ei myöskään kannata kavahtaa ulkoisten asiantuntijoiden käyttöä, sillä esimerkiksi monitavoiteoptimoinnin avulla löydetään kannattavia toimenpiteiden yhdistelmiä. Hyvä suunnittelu maksaa itsensä takaisin lähes aina.
Taloyhtiöt ja asukkaat eivät ole enää vain energiankuluttajia, vaan aktiivisia toimijoita.
Tärkeä näkökulma on myös rakennuksen tekninen toimivuus ja säädöt. Monissa kiinteistöissä pelkillä säätötoimilla voidaan saavuttaa yli kymmenen prosentin säästöt niin lämpölaskussa kuin hiilijalanjäljessä. Samalla asuinmukavuus paranee. Rakennusten toimintaa ja säädettävyyttä ovat viime vuosina parantaneet myös erilaiset etähallintajärjestelmät, joiden mahdollisuuksista vain murto-osa on toistaiseksi käytössä. ”Matalalla roikkuvien hedelmien” ei pidä jäädä isojen remonttien varjoon.
Lisäksi on huomattava, että energia on osa kaikkea asukkaiden arkea. Liian usein energia verhotaan vaikeaan tekniseen kieleen ja laskelmiin, jotka karkottavat suurimman osan asukkaista keskustelun ulkokehälle – tai jopa päätösten oppositioon. Energian huomioiminen voi olla myös helppoa, mukavaa ja osallistavaa, jos ilmiöiden havainnollistamiseen ja kuvaamiseen panostetaan riittävästi. Samalla isoistakin toimenpiteistä tulee hyväksyttävämpiä.
Taloyhtiöt ovat aina löytäneet keinoja tehdä isoja, vaikeitakin päätöksiä, eivätkä energiaremontit ole poikkeus. Korjausvelka on suurta, minkä vuoksi energiahankkeille on kehitetty aktiivisesti kannustimia. Fossiilivapaassa energiajärjestelmässä rakennuksilla on tärkeä asema eivätkä taloyhtiöt ja asukkaat ole enää vain energiankuluttajia, vaan aktiivisia toimijoita. Taloyhtiöt tarjoavat puolelle suomalaisista kanavan osallistua ilmastotyöhön, ja siksi energiasta on tärkeää puhua suunnitelmallisesti ja aktiivisesti.
Jani Lukkarinen
tutkija, energia-asiantuntija
Senja Laakso
tutkijatohtori