Rakennusten energiankulutukseen on viime vuosina kiinnitetty kasvavassa määrin huomiota osana ilmastonmuutoksen vastaista taistelua – hyvästä syystä, sillä rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia päästöistä.
Ilmastoseikkojen ohella aihe on nyt ajankohtainen myös poikkeuksellisen maailmantilanteen vuoksi: huoli energian hinnasta ja riittävyydestä koskettaa niin kotitalouksia kuin yhteiskuntaa laajemminkin. Elämme aikoja, jolloin energiatehokkuuteen panostaminen on tärkeämpää kuin koskaan.
Eristeillä on lyhyt takaisinmaksuaika
Kun tarkastellaan rakennusten aiheuttamia päästöjä koko niiden elinkaaren ajalta, eniten merkitystä on asumisen aikaisella energiankulutuksella. Rakennusmateriaalien aiheuttama hiilijalanjälki on vain pieni osa kokonaisuudesta, ja tämä pätee myös eristeisiin. VTT:n tutkimuksen mukaan lämmöneristeiden tuotannosta syntyvien päästöjen takaisinmaksuaika on erittäin lyhyt, vain 2–3 vuotta*. Toisin sanoen päästö, joka eristeen valmistuksessa syntyy, on maksettu muutamassa vuodessa takaisin. Tämän jälkeen lämmöneriste synnyttää päästöjen sijasta jatkuvasti hiilisäästöjä vähäisemmän lämmitysenergian tarpeen vuoksi. Nämä säästöt näkyvät myös rakennuksen asukkaiden kukkarossa.
Korjausta odottavat energiasyöpöt
Uudisrakentamisessa energiatehokkuuden vaatimukset jo lähtökohtaisesti huomioidaan hyvin, mutta Suomessa on myös paljon käytössä olevaa, vanhempaa rakennuskantaa, jossa paranneltavaa riittää. Esimerkiksi lähiöistämme useimmat on rakennettu 70–80-luvuilla eli aikana, jolloin rakentamiseen liittyvät vaatimukset olivat hyvin erilaisia kuin tänään. Vanhoista rakennuksista monet ovatkin varsinaisia energiasyöppöjä ja siten epäedullisia niin ympäristön kuin asukkaidensa talouden kannalta.
Eristä energiatehokkaammaksi
Ratkaisu ongelmaan ovat korjausremontit, joissa vanhaa rakennuskantaa korjataan energiatehokkaammaksi. Tärkeintä remontoidessa on panostaa lämpöhäviöiden pienentämiseen, ja tässä keskeisessä roolissa on lämmöneristäminen: hyvin eristetty rakennus ei päästä lämpöä karkaamaan hukkaan. Kivivillaeristeet sopivat käytettäväksi eri runkomateriaalien kanssa, ne ovat erinomaisia lämmöneristeitä, paloturvallisia ja helppoja asentaa.
Kestävät ratkaisut haastaviin ilmasto-olosuhteisiin
Rakennettiinpa sitten uutta tai korjattiin vanhaa, on ratkaisujen sovelluttava vallitseviin olosuhteisiin. Ilmastonmuutoksen eteneminen leutoine talvineen, viistosateineen ja kesien hellejaksoineen asettaa rakennuksille ja rakennusmateriaaleille uudenlaisia haasteita, jotka tulee huomioida suunnittelussa. Tärkeää onkin tehdä valintoja, jotka kestävät muuttuvia, haastaviakin sääolosuhteita. Kestävä, kosteutta hylkivä kivivilla on tästäkin näkökulmasta erinomainen ratkaisu eristeeksi. Eristäminen on siis aina ilmastoteko ja sijoitus tulevaisuuteen – niin ympäristön kuin taloudenkin näkökulmasta katsottuna.
*Lähde: Ulkovaipparakenteen korjaaminen – korjauksen ilmastovaikutukset / Erikoistutkija Terttu Vainio, VTT (1/9/2021)
