Eduskuntavaalikampanjoissa puolueet halusivat alentaa asumisen hintaa. Antti Rinteen hallitusohjelmasta tätä halua on vaikea löytää.
Hallituksen verolinjaukset nostavat taloyhtiöiden osakkaiden vastikkeita muun muassa jäteveron korotuksen, yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotuen alennuksen ja lämmityspolttoaineiden verotuksen kiristämisen seurauksena. Myös kiinteistönhoidon työkoneiden polttoaineverojen korotukset nostavat hoitokuluja.
Uusi hallitus valitsi viisaasti, kun se ei lähtenyt vuokrasääntelyn palauttamisen tielle.
Asuntolainojen korkovähennysten poistaminen ja kotitalousvähennyksen heikentäminen lisäävät välillisesti asuntovelkaisen ja asuntoaan korjaavan osakkaan verorasitusta. Onneksi matalana pysyttelevä markkinakorkotaso laimentaa vähennysleikkauksen vaikutusta.
Sijainniltaan ja kooltaan kysytyimpien omistus- ja vuokra-asuntojen hintataso suurimmissa kaupungeissa, erityisesti Helsingissä, hidastavat työvoiman liikkuvuutta. Asuntotarjonnassa monipuolinen markkinaehtoinen tarjonta omistus- ja vuokra-asumisessa on ratkaisevassa asemassa. Kysytyimpien eli pienten asuntojen hintoja ja vuokria nostaa kysyntään nähden riittämätön tarjonta. Näin siitä huolimatta, että uusia asuntoja valmistuu ennätysmäärä neljännesvuosisataan. Asuntotuotannon pullonkaulana on yhä pula rakennuskelpoisista tonteista. Muutamat kaupungit ovat myös halunneet hidastaa kasvuaan jarruttamalla tonttitarjontaa, mikä on nostanut asuntojen hintoja.
Hallituksen työlistalla on maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Pitää toivoa, että uudistuksen avulla kaavoitusta voidaan vauhdittaa tonttitarjonnan lisäämiseksi, ja tonttipula saada historiaan 2020-luvun loppupuoliskolla.
Hallitus kohdentaa veronmaksajien varoja ns. tulevaisuusinvestointeihin myös asuntosektorilla, vuosina 2020-2023 yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Pääosa rahoista kohdennetaan tukina ARA-asunnoille. Taloyhtiöille tukia on tarkoitus myöntää muun muassa sähköautojen latausinfran rakentamiseen, energia(korjaus)avustuksiin ja suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseen. Suomessa on yli 88 000 taloyhtiötä, joten kaikkien hankkeisiin tukieurot eivät tule riittämään. Nopeat syövät hitaat.
Valtiolla on ollut asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksen maksullinen takausjärjestelmä vuodesta 2015 lähtien, ja takausvaltuus on ollut vuosittain 100 miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa takauksen piiriin ei ole hyväksytty yhtään lainaa. Ohjelmansa mukaisesti hallituksen on syytä pikaisesti uudistaa takausjärjestelmä toimivaksi tukimalliksi korjausrahoituksen turvaamiseksi.
Tällä vuosikymmenellä markkinaehtoisissa vuokra-asunnoissa asuvien määrä on lisääntynyt noin 40 % eli noin 250 000 ihmisellä. Tampereen väestöä vastaava määrä on saanut asunnon markkinaehtoisesta vuokra-asunnosta. Uusi hallitus valitsi viisaasti, kun se ei lähtenyt vuokrasääntelyn palauttamisen tielle, vaikka sellaisiakin haluja Säätytalon pöydissä taisi olla. Sääntelyn palauttaminen tai edes sen vakavasti otettava poliittinen pohdiskelu olisi tuhoisaa vuokra-asumiselle.
Kirjoittaja Harri Hiltunen on Kiinteistöliiton toimitusjohtaja.