Ennusteiden mukaan kaupungistuminen Suomessa jatkuu. Erityisesti pääkaupunkiseutu kasvaa maahanmuuton seurauksena, kun syrjäisemmillä alueilla väki taas ikääntyy ja vähenee. Isännöintikin kohtaa tulevaisuudessa väistämättä eri vaatimuksia eri alueilla.
Isännöinnin vuosittaisessa toimialakatsauksessa olemme tuoneet esiin sen, mitä muuttotappioalueilla ei aina sanota ääneen: kaikki asuinrakennusten korjaustoimet eivät ole perusteltuja, jos rakennuksella ei ole enää käyttäjiä esimerkiksi 10 vuoden päästä. Isännöitsijän keskeisenä tehtävänä tällaisilla alueilla voikin pian olla taloyhtiön hallittu alasajo. Suomessa ei valitettavasti ole vielä selkeää prosessia tällaisten kiinteistöjen tunnistamiseen ja alasajon toteuttamiseen. Orpon hallitus on kuitenkin sitoutunut hallitusohjelmassaan helpottamaan taloyhtiöiden hallittua alasajoa.
Kasvukeskuksissa taas täytyy keskittyä entistä enemmän monikieliseen ja monikulttuuriseen asumiseen. Jos taloyhtiön asukkaista merkittävä osa puhuu äidinkielenään muita kieliä kuin suomea, voidaan taloyhtiön viestinnässä tarvita suomen lisäksi englantia ja esimerkiksi kuvitusta asukkaiden ohjeistamiseen ja arjen ristiriitojen ennaltaehkäisyyn. Laadukkaan isännöinnin kilpailuvalttina tällaisissa taloyhtiöissä on tulevaisuudessa osata avoimin mielin palvella erikielisiä ja eritaustaisia asiakkaita heidän tarvitsemallaan tavalla.
Työvoiman tarve isännöintialalla kasvaa
Töitä isännöintialalla riittää nyt ja jatkossakin taloyhtiöiden määrän kasvaessa. Lisääntyvä tarve isännöintipalveluille on toimialalle hyvä uutinen. Monen muun toimialan tapaan myös isännöinnin pariin kuitenkin kaivataan uusia tekijöitä lähitulevaisuudessa eläköityvien tilalle. Isännöintialalla työskentelevät ovat keskimäärin 50-vuotiaita ja joka neljäs on 58-vuotias tai vanhempi. Monissa yrityksissä lienee syytä myös rekrytoida eri taustoista olevia ihmisiä, jotta isännöinti pystyy vastaamaan monikulttuurisuuden luomiin tarpeisiin entistä paremmin tulevaisuudessa.