Yhä useammissa taloyhtiöissä osakkailla jää vastikkeita rästiin. Rästeistä muodostuu taloyhtiölle nopeasti kassakriisi, koska sillä ei yleensä ole muita tuloja.
– Monet mieltävät vastikkeen ikään kuin korvaukseksi tilankäytöstä, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Vastike ei ole vuokraa, vaan velvollisuus osallistua taloyhtiön kuluihin, joten hallituksen on ajateltava yhtiön etua, asianajaja Marina Furuhjelm muistuttaa.
Jos osakas jättää vastikkeita maksatta, häiriköi tai muuten rikkoo taloyhtiön järjestyssääntöjä esimerkiksi käyttämällä huoneistoa sen käyttötarkoituksen vastaisesti, voi syntyä peruste osakkeiden hallintaanotolle.
– Yhdessä asuinhuoneiston huoneessa oleva kotitoimisto ei riko asunnon käyttötarkoitusta, mutta asuntoon ei saa perustaa esimerkiksi ravintolaa eikä liikehuoneistossa saa asua, koska sen käyttötarkoitus ei ole asuminen.
Osakkaan voi häätää hallintaanottomenettelyllä
Hallintaanottomenettely on pakkokeino, jolla taloyhtiö ottaa asunnon hallintaansa enintään kolmeksi vuodeksi. Tällöin osakas joutuu muuttamaan pois asunnostaan.
– Hallintaanottomenettely ei muuta osakkeiden omistajuutta vaan osakas voi palata omistamaansa asuntoon hallintaanottoajan kuluttua. Häiriöt ja vastikerästit voivat siis uusiutua tämän jälkeen.
Edellytys hallintaanotolle on olennainen rikkomus, jonka merkitys ei ole taloyhtiön kannalta vähäinen. Näytön arvioinnissa kannattaa käyttää apuna asianajajaa.
– Näyttöä arvioidessa pitää selvittää, mitä asunnossa konkreettisesti tapahtuu. Esimerkiksi asunnossa tapahtuva majoitustoiminta ei aina ratkaisevasti poikka tavanomaisesta asumisesta. Toisaalta taas bileporukat häiritsevät asumista, jolloin häiriö voi olla merkittävää. Todistustaakka on yhtiöllä eli naapureita tarvitaan todistajiksi.
Yhä useammin hallintaanoton perusteena on huoneiston huono hoito, joka aiheuttaa haittaa taloyhtiölle. Esimerkiksi tavaroiden ylenpalttinen keräily on yleistynyt: korkea palokuorma voi tehdä siivoamisesta mahdotonta ja antaa tuholaisille lokoisat oltavat.
– Keräily liittyy usein mielenterveys-ongelmiin, huumeisiin tai muistisairauteen, jotka heikentävät ihmisen kykyä pitää itsestään ja kodistaan huolta. Surullisista kohtaloista huolimatta hallituksen on ajateltava taloyhtiön etua ja suojeltava asumisturvallisuutta.
Jännittääkö hallintaanottopäätös? – Ota lakimies yhtiökokouksen puheenjohtajaksi
Jos vastikkeita jää maksamatta, varoitus kannattaa antaa, kun kahden kuukauden vastikkeet ovat rästissä. Häiriöitäkään ei voi seurailla kuukausia, koska muilla asukkailla on oikeus asumisrauhaan.
– Hallintaanottomenettely on muotoon sidottu, mikä tarkoittaa, että varoituskin pitää antaa tietyssä muodossa ja todistaa, että se on annettu tiedoksi osakkaalle.
Jos varoitus tehoaa ja osakas oikaisee toimintaansa, hän saa jatkaa asumista. Jos oikaisua ei tapahdu, hallitus vie asian yhtiökokoukseen.
– Yhtiökokous tekee enemmistöpäätöksen, otetaanko asunto haltuun vai ei. On tärkeää, että päätös on tehty oikealla tavalla ja siksi meiltä on usein lakimies yhtiökokouksen puheenjohtajana varmistamassa päätöksen pätevyyden.
Yhtiökokouksen päätös annetaan osakkeenomistajalle todisteellisesti tiedoksi.
– Jos osakas riitauttaa päätöksen, voi riita kestää parikin vuotta. Jos osakas ei riitauta hallintaanottoa, mutta ei myöskään luovuta asunnon hallintaa vapaaehtoisesti yhtiölle, tulee yhtiön hakea oikeudesta häätötuomio. Autamme kaikissa hallintaanottomenettelyn vaiheissa näytön arvioinnista häätöön saakka, Furuhjelm sanoo.
Ratkaisu löytyy aina.
Ota yhteyttä 029 360 1100, [email protected] tai lue lisää verkkosivuiltamme!
