Taloyhtiöiden toimintaympäristö muuttuu vauhdilla. Isännöitsijäntyö ei ole pelkkää talouslaskelmien laatimista ja remonttien kilpailuttamista, vaan entistä useammin ollaan kasvokkain sosiaalisten kysymysten, viestinnän murroksen ja vastuullisuuden vaatimusten kanssa.
Taloyhtiön kestävyys ei tarkoita vain energiatehokkuutta eikä vastuullisuus synny sattumalta, vaan suunnitelmallisella johtamisella.
– Taloyhtiöllä tulisi olla vähintään kahdenkymmenen vuoden tekninen ja taloudellinen visio tuleviin korjauksiin. Lain vaatima minimi viisi vuotta on todella lyhyt aika, jotta tuleviin korjauksiin voitaisiin rauhassa varautua, muistuttaa Kiinteistöliitto Uusimaa ry:n toiminnanjohtaja Mika Heikkilä.
– Pitkän aikavälin korjausstrategiat ja talouden hallinta turvaavat osakkaiden asemaa. Mahdollisiin ongelmiin, kuten isojen liiketilojen vastikerästeihin, tulee reagoida ajoissa jotta vältytään konkursseilta, jatkaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Energiatehokkuus kannattaa huomioida osana muita hankkeita, ei irrallisina projekteina. Isännöitsijän rooli on varmistaa, että jokaisen korjaushankkeen yhteydessä arvioidaan myös energiansäästömahdollisuudet. Jo pienillä toimilla kuten säätöarvojen tarkistuksilla ja laitteiden huollolla voidaan saada aikaan merkittäviä vaikutuksia.
Isännöitsijä tekee vähän kaikkea – ja paljon enemmän
Isännöijän työkuormaa kasvattavat myös uudet viranomaisvelvoitteet ja tehtävät, isännöitsijän on hallittava kymmenien eri alojen kysymyksiä tekniikasta psykologiaan.
– Usein kritisoidaan, että isännöitsijää ei saa kiinni. Mutta tehtävien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. On rahanpesulain velvoitteet, huoneistotietojärjestelmä ja loputtomasti uusia yksityiskohtia. Se tekee työstä entistä pirstaleisempaa, mutta työtunteja on rajallinen määrä, Koro-Kanerva huomauttaa.
Koronan aikana tehty digiloikka vauhditti myös taloyhtiöiden viestinnän murrosta. Hybridikokoukset ovat tulleet jäädäkseen ja tarjonneet monille kiireisille osakkaille uuden tavan osallistua päätöksentekoon. Osakkaat tavoitetaan monikanavaisesti, mutta hallitusten tiedonkulku kannattaa keskittää isännöintijärjestelmiin, jotta päätöksistä jää selkeä dokumentaatio. Asukkaiden omat WhatsApp-ryhmät ja Facebook-yhteisöt vahvistavat parhaimmillaan yhteisöllisyyttä.
