KVR vai perinteinen urakka? Linjasaneerauksen toteutustapa riippuu talosta, tavoitteista ja siitä, mitä kohteesta tiedetään ennakolta.
Linjasaneerauksen alkuvaiheessa tehdään päätös, joka vaikuttaa koko hankkeen etenemiseen: kuka urakan suunnittelee, kuka sen toteuttaa ja kenellä on vastuu kokonaisuudesta. Misor Rakenne Oy:n projektinjohtaja Sami Palmun mukaan suunnittelun ja toteutuksen yhdistävä KVR-urakka ja perinteinen urakkamalli sopivat erilaisiin kohteisiin.
– Urakkamuodon valinnan pitää perustua kohteen ominaisuuksiin ja riittäviin lähtötietoihin. Mitä paremmin kohde on tutkittu ennakolta, sitä hallitummin voidaan valita hankkeeseen sopiva toteutustapa.
Perinteisessä mallissa tilaaja teettää suunnitelmat ja kilpailuttaa niiden perusteella urakoitsijan, jolloin tilaajalla säilyy vahva ote suunnitteluratkaisuihin.
– Hankkeen johtaminen ja eri osapuolten yhteensovittaminen vaativat kuitenkin enemmän työtä. Myös lisätöiden riski on otettava huomioon, Palmu selventää.
KVR-urakassa kokonaisvastuu keskitetään yhdelle urakoitsijalle, mikä keventää tilaajan koordinaatiota ja voi nopeuttaa hankkeen läpimenoa.
– Tilaajan on kuitenkin määriteltävä jo tarjouspyyntövaiheessa tarkasti, millaista lopputulosta tavoitellaan ja millaista laatutasoa urakalta edellytetään, Palmu jatkaa.
Ennakoitavuus puoltaa KVR-mallia
KVR-urakan Palmu kuvailee soveltuvan usein hyvin esimerkiksi 1970–1990-lukujen elementtirakennuksiin, joissa rakenneratkaisut ovat suhteellisen hyvin ennakoitavissa.
– Vanhemmassa talossa yllätyksiä saattaa piillä enemmän, jolloin ennakkosuunnittelu voi puoltaa perinteistä mallia.
Urakkamuodon valintaan vaikuttavat myös aikataulu, kustannusriskit, tilaajan resurssit ja se, miten paljon päätösvaltaa tämä haluaa säilyttää.
– Samanlaisiinkaan taloihin ei siksi välttämättä kannata valita samaa mallia, Palmu sanoo.
Projektinjohdossa käytännön kokemus rakentamisesta, urakoinnista ja suunnittelusta auttaa Palmun mukaan ennakoimaan kohtia, joissa ongelmia tyypillisesti syntyy.
– Taloa ei pidä yrittää sovittaa tiettyyn urakkamalliin, vaan tavoitteena on löytää tehokas ja hallittu tapa toteuttaa hanke niin, että lopputulos palvelee kiinteistöä pitkälle tulevaisuuteen.
