Jussi Eronen
kehitysjohtaja, Korjauspartnerit Oy
Taloyhtiöissä on totuttu tekemään päätöksiä ja remontteja itsekseen, eivätkä ryhmäytymishankkeet ole vielä valtavirtaa. Niissä on kuitenkin suuria etuja niin kustannussäästöjen, remonttien kokonaiskeston kuin rahoitusjärjestelyjenkin osalta.
– Taloyhtiön hallituksen kannattaa olla aktiivinen ja ottaa yhteyttä naapuritaloissa asuviin kollegoihin. Uutta yhteisöllisyyttä voi herätellä vaikka yhteisillä pihatalkoilla, jolloin yhdessä tekemisestä tulee luontevaa. Kun alueilla on yhdessä tekemisen kulttuuri, silloin on helpompi lähteä kokoamaan taloyhtiöitä ryhmäytymishankkeisiin, kehitysjohtaja Jussi Eronen Korjauspartnerit Oy:stä sanoo.
Onko taloyhtiölläsi liian paljon korjausvelkaa?
1970- ja 1980-luvuilla rakennetuissa lähiöissä rahoituksen saaminen on todellinen ongelma.
– 40–50 vuotta on taloille maksimi ikä, jolloin viimeistään pitää ryhtyä tekemään isompia remontteja. Suuri korjausvelka laskee asuntojen arvoa. Jos korjausvelkaa on 1000–1500 euroa per neliö ja arvo on 1500 euroa neliöltä, ei lainaa saa kaikkiin korjauksiin. Vakuusarvo on yleensä noin puolet asuntojen arvosta, Eronen konkretisoi.
Jos pankki ei myönnä rahoitusta, ryhmäytymishanke tai konkurssi voivat olla ainoat vaihtoehdot. Ryhmäytymishankkeessa koko alue korjataan samalla kertaa: vanhat rakennukset saavat uuden elinkaaren ja alueen arvo nousee.
– Ryhmäytämme Ylläpitopartnerit-palvelumme taloyhtiöasiakkaita, joiden remontit sopivat yhdessä tehtäviksi. Korjaushankkeiden kokonaiskesto alueella on lyhyempi ryhmänä kerralla tehdessä. Samat työt erikseen tehtyinä voivat viedä jopa kymmeniä vuosia. Päälle tulevat vielä kustannussäästöt, jotka 3–4 miljoonan euron remonteissa ovat usein 10 prosentin luokkaa, Eronen kuvailee.
Kokemus isoista ryhmäytymishankkeista takaa laadun
Parhaiten ryhmäytymishankkeet onnistuvat, kun taloyhtiöiden rakennukset ja remonttitoiveet ovat lähellä toisiaan. Vastaavasti edut haihtuvat nopeasti, jos yksi taloyhtiö haluaa linjasaneerauksen sukituksena, toinen perinteisenä putkiremonttina ja kolmas jotain siitä väliltä.
Korjauspartnereilla on kokemusta useista suurista ryhmäytymishankkeista, joissa se hoitaa projektinjohdon ja esittelee kaikki tekniset ratkaisut.
– Kannamme vastuun myös siitä, että kustannukset pysyvät sovituissa raameissa. Remontin edetessä mahdolliset lisäkustannukset ymmärrettävästi hirvittävät hallituksia, mutta olemme aina löytäneet myös ratkaisuja, joilla kustannuksia on voitu vastaavasti säästää. Budjettikuri on kaikkien etu, Eronen korostaa.
Koordinoitavana on ollut lukuisia maalämpöön siirtymishankkeita. Esimerkiksi Helsingin Herttoniemessä neljässä 1950-luvun taloyhtiössä oli yhtenevät olosuhteet.
– Suunnittelussa on tärkeää, että talot ovat lähellä toisiaan. Kun tontit ovat ahtaita, suurempi pinta-ala auttaa kaivojen suunnittelussa. Maalämmössä poraaminen ja kaluston siirtäminen ovat merkittävin kustannus, joten kerralla kannattaa tehdä enemmän. Vaihtoehdot laajenevat muutenkin, voi miettiä yhteistä lämpövoimalaakin, Eronen vinkkaa.
Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta ryhmäkorjaushankkeesta Eronen kertoo Vantaan Simonkylässä toteutetusta linjasaneerauksesta. Taloyhtiöiden hallintoryhmässä oli mukana 2–3 jäsentä jokaisesta taloyhtiöstä, ja yhden taloyhtiön puheenjohtaja veti toimintaa.
– Teimme remontit samalla tavalla eikä poikkeavia osakasratkaisujakaan tullut. Lopputulos oli poikkeuksellisen hyvä. Parasta palautetta on se, kun alussa kriittinen osakas soittaa ja kehuu, että nyt tulee hyvännäköistä jälkeä, Eronen hymyilee.
Mukana Hepokullan ryhmähankkeessa ovat muun muassa Tasarakennus Oy, Stofix Oy ja IVT Center Turku Oy.
Voisiko ryhmäytymishanke olla ratkaisu teidän taloyhtiöllenne? Soita 029 309 9000 ja lue lisää palveluistamme: korjauspartnerit.fi