Murroksessa parhaiten selviävät ne taloyhtiöt, jossa isännöitsijän, taloyhtiön hallituksen ja osakkaiden yhteistyö sujuu moitteetta.
Monen muun alan tavoin myös isännöintiala on tällä hetkellä ennennäkemättömän muutoksen edessä. Vauhdilla etenevä digitalisaatio luo paitsi parempia palveluita taloyhtiöille ja osakkaille myös isännöintiyrityksille mahdollisuuksia tehostaa omaa liiketoimintaansa.
– On tärkeää, että isännöintiyritys on tässä taloyhtiötä aina muutaman askeleen edellä. Kaiken perustana on pyrkimys luoda taloyhtiöiden osakkaille mahdollisimman hyvät olosuhteet myös jatkossa, Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa sanoo.
Isännöitsijää Viljamaa kuvaa eräänlaiseksi hankintapäälliköksi, joka huolehtii taloyhtiölle kaiken sen tarvitseman toimivasta lämmityksestä kiinteistön optimaaliseen kunnossapitoon.
– Kokonaisuutta ajatellen isännöitsijä saattaa olla vastuussa monen miljoonan asuntovarallisuudesta kiinteistön kuntoa hoitaessaan.
Kaikki perustuu yhteistyöhön
Isännöinti on Viljamaan mielestä ennen kaikkea hyvää yhteistyötä taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän välillä – ja samalla ennakointia sekä taloyhtiön elinkaareen liittyvien ratkaisujen tekemistä yhteistyössä.
– Ennen esimerkiksi taloyhtiölainan saaminen oli miltei itsestäänselvyys, tänä päivänä koko korjaushankkeen kustannuksia ei välttämättä myönnetä lainana. Tämän tyyppisten skenaarioiden ennakoivan läpikäymisen tärkeys kasvaa.
Asuminen muodostaa hiilidioksidipäästöistä noin kolmasosan, ja energiatehokkuus korostuu entisestään lähivuosina. Valtion sitoutuminen hiilineutraalius- ja negatiivisuustavoitteisiin edellyttää Viljamaan mukaan toimia myös ruohonjuuritasolla.
– Lisäpanostuksia vaatii juuri tähän liittyvien korjausrakentamis- ja energiatehokkuushankkeiden läpivienti taloyhtiön hallituksessa. Myös valtion tukea tarvitaan.
Etäkokoukset kova sana yhtiökokousten sumassa
Digitalisaation tuomia ratkaisuja etäkokouksiin liittyen päästään toden teolla testaamaan syksyllä, jos koronaviruspandemian tuomat rajoitukset jatkuvat edelleen.
– Yhtiökokouksia on tältä vuodelta pitämättä yli 10 000, joten odotettavissa on aikamoinen suma. Rajoitukset tarkoittavat monia erikoisjärjestelyjä ja lisätarpeita. Etäyhteydet ovat nyt kokousten järjestämisessä erittäin olennainen tekijä, Viljamaa painottaa.
Viljamaa otaksuu, että etäkokoukset ovat tulleet jäädäkseen eikä paluuta entiseen ole. Hän on myös ilokseen huomannut kasvua yhtiökokousten osallistujamäärissä.
– Erilaiset tavat osallistua ovat vaikuttaneet edullisesti myös osallistumishalukkuuteen.