Taloyhtiöissä sisäilmaongelman syy ei aina ole selvä. Suomen Sisäilmatutkimus ja Suomen Sokkelikuivaus selvittävät syyn ja määrittävät oikeat korjaustoimenpiteet.
Suomessa suuri osa taloyhtiöistä on rakennettu aikana, jolloin nykyisin riskirakenteiksi luokiteltuja ratkaisuja käytettiin yleisesti. Nyt nämä rakenteet ovat elinkaarensa vaiheessa, jossa kosteus- ja sisäilmaongelmat alkavat nousta esiin. Suomen Sisäilmatutkimus Oy:n toimitusjohtajan Sarianna Salmisen mukaan tämä näkyy taloyhtiöissä lisääntyvinä selvitystarpeina.
– Usein tutkimuksiin ryhdytään, kun joku oireilee, mutta silloin tilanne on voinut jatkua jo pitkään. Tavallisia ovat pitkittyneet hengitystieoireet, päänsärky ja silmien ärsytys. Hajuhaitat ja näkyvät kosteusjäljet ovat puolestaan aistinvaraisesti havaittavia merkkejä samasta ilmiöstä.
Sisäilmaongelmien tunnistaminen ei ole suoraviivaista, sillä kaikki eivät reagoi niihin samoin. Riski liittyy myös päätöksentekoon tilanteessa, jossa kokonaiskuva puuttuu. Puutteellinen tieto johtaa helposti pintapuolisiin toimiin.
– Yksittäiset mittaukset tai tiivistyskorjaukset eivät paljasta rakenteiden todellista tilaa, jolloin korjaukset voivat kohdistua väärin ja ongelma jatkua, Salminen sanoo.
Selvitystyö ohjaa oikeisiin toimenpiteisiin
Sisäilmaan liittyvä epäily vaatii järjestelmällistä selvittämistä. Suomen Sisäilmatutkimus rakentaa tutkimuksen kohdekohtaisesti lähtötietojen perusteella: rakennuksen ikä, rakenneratkaisut ja oirekuva ohjaavat tutkimuksen sisältöä.
– Tutkimuksessa selvitetään sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä rakenteiden kuntoa. Näytteet analysoidaan laboratoriossa, minkä jälkeen asiakkaalle toimitetaan raportti sekä suositukset jatkotoimenpiteistä, Salminen kertoo.
Pelkkä sisäilman tutkiminen ei kuitenkaan aina riitä, vaan kokonaiskuva edellyttää usein myös rakenteiden kuntotutkimusta. Sen avulla selvitetään esimerkiksi ilmavuodot, rakenteiden kunto ja korjaustarpeet.
– Meidän toimintamallissamme tutkimukset, korjaussuunnittelu ja kustannusarvio kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka tukee taloyhtiön päätöksentekoa, Salminen jatkaa.
Kosteus voi nousta rakenteisiin huomaamatta
Osa sisäilmaongelmista liittyy rakenteissa tapahtuviin ilmiöihin, joita ei voi havaita aistinvaraisesti. Tällöin ongelman lähde jää helposti tunnistamatta ilman tarkempaa selvitystä.
– Kapillaarinen kosteudennousu ei näy päällepäin mutta on tyypillinen erityisesti betoni- ja tiilirakenteisissa rakennuksissa, joissa kellarikerros sijaitsee osittain maanpinnan alapuolella, Salminen selventää.
Sisaryritys Suomen Sokkelikuivauksen maahantuoma MURSEC ECO -kapillaarivesilaite on kehitetty vähentämään kosteuden siirtymää rakenteisiin ohjaamalla sitä takaisin alaspäin.
– Salaojat johtavat irtovettä pois, mutta ne eivät estä kapillaarista kosteudennousua, Salminen sanoo.
– Tähän ilmiöön MURSEC ECO on tehokas, ja se on myös helppo asentaa suoraan seinäpintaan ilman purkutöitä.
Suomen Sisäilmatutkimus ja Suomen Sokkelikuivaus tarkastelevat sisäilmaongelmia saman kokonaisuuden osina. Niiden asiantuntemus kattaa Salmisen mukaan sekä selvitykset että korjaustoimet.
– Osin yhteiset asiantuntijaresurssit mahdollistavat tutkimuksen ja ratkaisujen tiiviin yhteyden. Kaikki toimenpiteet perustuvat aina tutkittuun tietoon.
Salminen painottaa, että sisäilmaongelmien hallinnassa keskeistä on kokonaisuus, jossa tutkimus ja korjausratkaisut kytkeytyvät toisiinsa.
– Kun taustasyy selvitetään perusteellisilla tutkimuksilla ja toimenpiteet kohdistetaan oikein, voidaan välttää turhat korjaukset. Samalla varmistetaan toimiva lopputulos sekä asumisterveyden että kustannusten kannalta.
Luotettava sisäilmatutkimus, kuntotutkimus ja korjaussuunnittelu
Tutkimme sisäilman laatua asunnoissa, työpaikoilla, toimistoissa, kouluissa sekä teollisuuden eri aloilla, eli siellä missä ihmiset oireilevat.
