Asumisen hiilijalanjälki on valtava kokonaisuus, jossa pitää ottaa huomioon niin rakennukset, niiden omistajat, asukkaat kuin rakennuksen tuottamat toiminnotkin.
– Yksi taloyhtiöiden haasteista on se, että kun uutta taloa rakennetaan, sen tulevat omistajat eivät yleensä ole paikalla. Silloin päätökset lämmitysmuodosta, materiaaleista ja kierrätysmahdollisuuksista tekee joku muu, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Annetuista lähtökohdista käsin taloyhtiön hallitus ja osakkeenomistajat tekevät päätökset energiatehokkuutta parantavista korjauksista ja niiden aikataulutuksesta.
– Lähtökohtaisesti ehjää ei kannata korjata, koska käyttöiän jäännösarvosta syntyy taloudellista hukkaa. Siksi korjaukset on viisainta tehdä vasta kun tekninen käyttöikä loppuu, Hiltunen jatkaa.
Miten hiilijalanjälkeä voi pienentää taloyhtiössä?
Taloyhtiön hallitus ratkaisee, onko kiinteistösähkö uusiutuvaa ja onko esimerkiksi energiajärjestelmä tasapainotettu optimaaliseksi.
– Miten omaa toimintaa voi muuttaa, jotta hillijalanjälki pienenee? Pienistä puroista syntyy isoja virtoja, jos kaikissa taloyhtiöissä päästöt laskevat, Hiltunen muistuttaa.
Aivan yhtä tärkeää on, että jokainen tarkastelee omaa sähkön ja veden kulutustaan. Myös kierrätys on konkreettinen teko, jolla jokainen asukas ja rakennuksen käyttäjä voi omalla toiminnallaan ja valinnoillaan pienentää kiinteistön elinkaaripäästöjä.
– Jätteen lajitteluvelvoitteet tulevat kasvamaan ja taloyhtiön tehtävä on tarjota edellytykset sujuvalle kierrätykselle. On sitten asukkaiden vastuulla, kierrättävätkö he aktiivisesti, Hiltunen sanoo.
Energiamarkkinatasolla kuluttajien valta on tiedostavissa valinnoissa.
– Euro on hyvä konsultti, kun pienentää omaa kulutustaan. Uusiutuvien energialähteiden valinta on kuitenkin merkittävää ilmaston kannalta ja koko yhteiskunnan tasolla, koska suurin muutos on tehtävä energiajärjestelmätasolla, jotta ilmastotavoitteisiin päästään, Hiltunen korostaa.