Kirjoittaja on elinkeinoasioiden johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä.
Hallituksen esitys uudiskohteiden taloyhtiölainojen kiristämisestä ja Finanssivalvonnan suositus kiristävät asuntoluototusta ja vähentävät asuntorakentamista.
Lakiesityksen mukaan yhtiölainaosuus voi olla enintään 60 prosenttia uudiskohteen kaikkien asuntojen hinnasta, lyhennysvapaan pituus korkeintaan vuosi ja laina-aika enimmillään 30 vuotta. Velkakattoa ei otettu lainsäädäntöön. Finanssivalvonta antoi heti lakiesityksen antamisen jälkeen ohi poliittisen prosessin poikkeuksellisen tiukan suosituksen, jonka mukaan lainanhoitokulut saavat olla korkeintaan 60 prosenttia nettotuloista stressitestillä. Suositus on käytännössä velkakatto.
Koronan jälkimainingit, vallitseva energiakriisi, korkojen nousu, EU:n asettama pankkisäätely Basel, kustannusten nousu sekä Ukrainan sodan pakotteet tuovat talouteen suurta epävarmuutta. Asuntorakentaminen on ollut hyvällä tasolla ja nyt laskusuhdanteessa. Näkemyksemme mukaan kiristykset tulevat poikkeuksellisessa tilanteessa ja heikentävät asuntotuotantoa. Erityisesti säännösten yhtäaikaisuus epävarmassa taloustilanteessa vähentää ostajien ja piensijoittajien asuntojen ostomahdollisuuksia.
Taloyhtiölaina on hyvä väline ja sen käyttöä rakennusaikana ohjaa kuluttajia suojaava asuntokauppalaki. Asunnonostaja pääsee kiinni omistusasuntoon ja voi helpommin vaihtaa asuntoa taloyhtiölainan ja lyhennysvapaan ansiosta, kun varoja ei tarvitse sitoa asuntoon rakentamisaikana.
Alun perin makrovakaussääntelyä kaavailtiin vakuudettomista kulutusluotoista johtuvaan ylivelkaantumiseen, joka on todellinen ongelma. Sääntely kohdistuu nyt asunnon ostamiseen, jossa pankeilla on annettuun lainaan vakuus. Suomessa lyhennetään asuntolainoja säntillisesti ja pankkien rahoitussääntely toimii hyvin.
Taloyhtiölaina on mahdollistanut keskisuurten rakennusyhtiöiden pääsyn asuntomarkkinoille ja lisännyt alan kilpailua merkittävästi.
Taloyhtiölainan käytön on katsottu hämärtävän asunnon ostajan ymmärrystä velkaantumisestaan, kun asuntovelkaa maksetaan myös taloyhtiölle. Suomalaiset maksavat asianmukaisesti vastikkeensa eikä taloyhtiölainoista ole tullut tietoon ongelmia.
VTT:n väestöennusteisiin perustuvan selvityksen mukaan Suomeen tulisi rakentaa 35 000 uutta asuntoa vuosittain. Rakentaminen luo paikallista ja yhteiskunnallista hyvinvointia työpaikkoina ja verotuloina.
Tässä tilanteessa ei ole aika kansalliselle säätelylle ja asuntoluototuksen kiristyksiä tulisi harkita eduskunnassa tarkoin.