Asuinrakennusten korjausrakentamisen avustuksen (ent. energia-avustus) toivotaan käynnistävän korjauksia taloyhtiöissä ja helpottavan lainansaantia.
– Huolena on, että avustuksesta tulee lisärahoitus varakkaille taloyhtiöille, joilla on hyvä sijainti, sanoo johtaja Marianne Falck-Hvistafeldt Isännöintiliitosta.
Taloyhtiöiden näkökulmasta kyse on myös aikaikkunasta: jos korjaushanke ei ole valmiiksi kunnossapitotarveselvityksessä, ”avustusjuna” saattaa mennä ohi.
– Pelkkä hankkeen aloittaminen kestää vähintään puoli vuotta, kun tehdään tarvittavat selvitykset ja esitellään hanke yhtiökokoukselle, Pirkanmaan Isännöitsijät ry:n puheenjohtaja, isännöitsijä Riku Pönkänen muistuttaa.
– Taloyhtiölle kalliiden selvitysten teettäminen on riski, jos yhtiökokous torppaa hankkeen tai avustusta ei saadakaan, Falck-Hvistafeldt jatkaa.
Korjausavustus ei myöskään ratkaise vakuusvajetta.
– Pankki katsoo kiinteistön vakuusarvoksi noin puolet taloyhtiön huoneistojen neliöhintojen reaaliarvosta. Kun neliöhinnat laskevat, yhä useampi taloyhtiö jää ilman lainaa. Avustus ei nosta vakuusarvoa, se on vain lisärahoitusta, Pönkänen muistuttaa.
Avustusehdoissa olisi hyvä huomioida eri rakennustyyppien väliset erot
Kerrostaloissa on helpompi päästä laskennallisten ja avustusehdoista tulevan E-lukujen pienentämiseen kuin rivitaloissa.
– Kerrostalossa on 50 huoneistoa kohti yksi ilmanvaihtokone ja yksi lämmöntalteenottolaite. Rivitaloissa joka huoneistoon tarvitaan oma lämmöntalteenottolaite, jolloin remontissa ei ole taloudellisesti mitään järkeä, Pönkänen vertailee.
Putkiremontitkin parantavat energiatehokkuutta, kun vedenkulutus yleensä pienenee, mutta E-luvun laskentaan ne eivät vaikuta.
– Vielä ei tiedetä, millaiset hankkeet voivat saada avustusta ja pitääkö korjaukset kohdentaa taloyhtiön kaikkiin kiinteistöihin yhtä aikaa. Osa taloyhtiön rakennuksista on voitu korjata aiemmin eikä fiksusti palasteltujen hankkeiden pitäisi estää avustuksen hakemista, Falck-Hvilstafeldt huomauttaa.
