Suurimmassa osassa asuntoyhtiöitä on käytettävissä ammattimainen isännöitsijä, joka tukee hallituksen työskentelyä ja johtaa operatiivista toimintaa yhtiössä.

– Suomessa on noin 87 000 asunto-osakeyhtiötä. Ei voida kuvitella, että kaikkiin niistä riittäisi hallitusammattilaisista muodostuva hallitus. Lisäksi ammattilaiselle maksettava hallituspalkkio saattaisi vuositasolla ylittää asuntoyhtiön vuosibudjetin, huomauttaa Harri Hiltunen Suomen Kiinteistöliitto ry:stä.

 

Hallitusammattilainen voi olla tarpeellinen kriisi- tai haasteellisessa tilanteessa

Kun ulkopuolisia hallitusammattilaisia käytetään, he tulevat usein tilanteeseen, jossa taloyhtiössä on meneillään isoja korjaushankkeita, eikä osakkaiden tai isännöinnin keskuudesta löydy osaamista hankkeiden pyörittämiseen. Joskus  myös osakkeenomistajien keskinäiset suhteet ovat niin ristissä, että tarvitaan ulkopuolista apua hallinnon kuntoon saattamiseksi.

– Ulkopuolista asiantuntemusta voidaan hakea väliaikaiseksi tueksi, ja tilanteen normalisoiduttua siitä luovutaan. Hallitusammattilaisen tuoma hyöty riippuu siis paljon siitä, onko hänellä asiantuntemusta asunto-osakeyhtiössä meneillään olevissa asioissa, tiivistää Hiltunen.

 

Asuntoyhtiön sisältä löytyy hallitustyöhön monenlaista osaamista ja kokemusta

Kiinteistöliiton teettämien kyselyiden perusteella hallitusjäsenten taustoista hallituksissa olevat ovat selvästi koulutetuimpia kuin suomalaiset keskimäärin. Merkittävällä osalla hallitusten jäsenistä on joko yliopisto- tai ammattikoulututkinto. He myös ovat koulusivistystasoltaan koulutetumpia kuin asunto-osakeyhtiöitä isännöivät isännöitsijät.

Koulutetut asunto-osakkeen omistajat ovat usein motivoituneita ottamaan vastuuta ja osallistumaan asunto-osakeyhtiön hallintaan. Lisäksi elämänkokemus ja koulutustaustat ovat hyvinkin monipuolisia, jolloin käsittelyssä olevia asioita voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Siksi Hiltunen kokee tärkeänä, että osakkeenomistajista löytyisi halukkaita antamaan panoksensa taloyhtiön asioiden hoitoon.

"Suomessa on noin 87 000 asunto-osakeyhtiötä."

Haasteena voi kuitenkin olla monipuolisen osaajakunnan motivointi ryhtyä hallitustyöhön. Osakkeenomistajien tulisi Hiltusen mukaan arvostaa hallitustyöskentelyä maksamalla hallituksen jäsenille palkkio luottamustehtävän hoitamisesta. Hallituksen jäsenten suunnitelmallinen kierrättäminen on myös hyvä keino saada jatkuvuutta hallituksen työhön. Näin muut osakkaat  pääsevät kiinnostuksen mukaan osallistumaan vuorollaan hallitustyöhön.

– Määrätietoinen kierrättäminen takaisi sen, että jos esimerkiksi jo jonkin aikaa puheenjohtajana toiminut henkilö haluaisi jäädä pois, löytyisi hallituksen sisällä tehtävään ”kasvanut” henkilö jatkamaan.

– Myös hallitukset muut jäsenet vaihdetaan suunnitellussa rytmissä, jolloin kokemus ja tietämys säilyy hallituksen sisällä ja uudet henkilöt saadaan perehdytettyä hallituksen asioihin hyvin, toteaa Hiltunen.