Huolestuttavat tiedot löytyvät ROTI-raportista, mikä on joka toinen vuosi tehtävä asiantuntija-arvio rakennetun omaisuuden tilasta. Tänä vuonna julkaistussa ROTI-raportissa arvioidaan, että rakennusten tämänhetkinen korjausvelka on jopa kymmenesosan koko rakennuskannan arvosta. Se on samaa luokkaa kuin valtion menot vuonna 2014.

Tuoreimman ROTI-arvioinnin koordinoinnista vastannut Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry:n toimitusjohtaja Helena Soimakallio sanoo, että kiinteistöjen korjausrakentaminen on jo ylittänyt uudisrakentamisen määrän.

– Korjausvelan määrää on vaikea arvioida täsmällisesti. Fakta kuitenkin on, että valtaosassa Suomen 1,5 miljoonasta rakennuksesta on jotakin korjattavaa, koska suurin osa niistä on jo tai on pian tulossa peruskorjausikään.

 

Home pilaa sisäilman

Soimakallion mukaan korjausvelan lyhentämiseen eli kiinteistöjen tekniseen ja toiminnalliseen kunnostamiseen pitäisi tarttua nykyistä hanakammin ja ennakoivammin. Kiinteistökannan tason nosto vaatii hyvän suunnittelun lisäksi huomattavan paljon aikaa ja taloudellisia investointeja.

– Asuinkiinteistöjä korjataan vuosittain yli 7 miljardilla eurolla. Siitä huolimatta korjausvelka jatkaa kasvuaan. Sen ajureita ovat muun muassa homevauriot, joita on arvioiden mukaan jopa 10-20 prosentissa koko rakennuskannasta.

Julkisissa rakennuksissa jyllääviä homevaurioita on korjattu sekä perusteellisin korjauksin, että purkamalla vaurioituneita rakennuksia ja korvaamalla ne uusilla. Monissa kunnissa on innostuttu perinteisten rakennusmateriaalien, kuten hirren käyttöön kouluissa.

 

Uusia rahoitustapoja

– Korjausten rahoitus saattaa muodostua pullonkaulaksi sekä julkisessa että yksityisessä rakennuskannassa. Kasvavilla kaupunkiseuduilla yhden ratkaisun tarjoaa täydennys- ja lisärakentaminen. Lisäkerrosten rakentaminen tai ylimääräisen rakennusoikeuden myynti on helpottanut asunto-osakeyhtiöissä mittavien peruskorjausten tekemistä esimerkiksi väljästi kaavoitetuissa lähiöissä, Soimakallio tietää.

Vastaava rahoitusmalli on mahdollinen myös isojen omakotitonttien omistajille, joita kannustetaan tonttiensa rakennusoikeuden käyttämiseen tai lohkomiseen. Korjauksia voidaan toteuttaa myös usean asunnon tai kiinteistön ryhmissä, jolloin korjausurakkaan ja hankintoihin saadaan volyymihyötyä.

– Kunnossapidon ja peruskorjausten suunnittelun pitäisi olla osa rakennuksen suunnittelua, jotta siihen kohdistuvat kustannukset ja korjausten ajankohta olisivat tiedossa rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Tällöin asunnon tai kiinteistön laatutaso ei pääse notkahtamaan missään vaiheessa, Soimakallio painottaa.