Isännöintiliiton vuosittain tehtävien putkiremonttibarometrien mukaan epäonnistuneita hankkeita on kuitenkin harvassa, ja pääosin ollaan hyvin tyytyväisiä lopputulokseen.

Putkiremontti on iso ja pitkäkestoinen hanke, jonka valmistelut, suunnittelut ja yhtiökokouksen päätökset sekä urakoitsijan valinta ja toteutusvaihe vievät helposti pari vuotta. Taloyhtiön hallituksen on oltava ajoissa liikkeellä, jotta vältytään kiireessä tehtäviltä paniikkiratkaisuilta. Viimeistään silloin hanketta kannattaa alkaa valmistella, kun rakennus lähestyy viidenkympin pyöreitä vuosia.

– Ja tätäkin aikaisemmin, jos on esiintynyt putkivuotoja. Muuten ollaan armotta myöhässä, LVI-Teknisten Urakoitsijoiden toimialapäällikkö Arvo Ylönen toteaa.

Huolellisessa hankesuunnittelussa puntaroidaan eri vaihtoehtoja ja remontin laatua sekä pohditaan, uusitaanko samassa rytäkässä kylpyhuoneet, sähköt tai vaikka ilmastointijärjestelmä.

– Perinteinen putkiremontti, jossa vanhat putket vaihdetaan uusiin, on luonteva ratkaisu silloin, jos rakenteita joudutaan avaamaan. Putkia korjaavaa sukitusmenetelmää voidaan harkita silloin, kun kylpyhuoneiden vesi-eristeitä ei ole syytä kunnostaa, ja jos kylpyhuoneita ei remontoida. Välttämättä etukäteen ei voida aina tietää, mikä on missäkin rakennuksessa paras tapa toteuttaa remontti, kertoo Ylönen.

– Eri vaihtoehdoilla on tietenkin eri vaikutus kustannuksiin ja hankkeen kestoon, hän lisää.

 

Ammattitaitoinen valvoja on tärkeä osa työn laatua

Urakoitsijan valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota kokemukseen onnistuneista hankkeista. Ylösen mukaan remontin onnistumiseksi on tärkeää hankkia myös kokenut valvoja. Taloyhtiöstä sellainen löytyy harvoin omasta takaa, jolloin se palkataan ulkopuolelta.

Valvoja toimii taloyhtiön edustajana, jonka tehtäviin kuuluu valvoa muun muassa teknistä lopputulosta. Lisäksi tulee varmistaa, että putkiston ja muu asennustyö tehdään säännösten mukaisesti ja se etenee yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti.

– Se, missä huomataan kehityskohtia, liittyy tiedonkulkuun ja viestintään asukkaiden sekä urakoitsijan välillä. Asukkaat toivovat tarkempaa tietoa erityisesti aikataulusta sekä siitä, milloin on oman huoneiston vuoro. Viestinnän tehokkaaseen kulkuun panostetaankin nykyään paljon, sanoo Ylönen.

Putkiremontin aikana pitää huolehtia työturvallisuudesta. Tavoiteltava tilanne turvallisuuden varmistamiseksi on, että huoneistoissa ei asuta sillä aikaa, kun se on työn kohteena.

Tällä hetkellä putkiremontin kohteena ovat pääasiassa 1960-70-luvun talot. Niissä viemärit ovat yleensä valurautaa ja putket kestävät noin 50 vuotta. Uudet putket ovat muovia, jotka saattavat kestää tätäkin kauemmin - kokemukset siitä vielä puuttuvat. Ekologisuuden kannalta purkutavara pyritään saamaan mahdollisimman tehokkaasti kierrätykseen.

– Rakennuskantamme iän huomioon ottaen remontin näkökulmasta ollaan vielä monta vuotta kasvavassa markkinassa, kertoo Ylönen.