Etusivu » Infrastruktuuri » Modernin infrahankkeen ketterät keinot
Infrastruktuuri

Modernin infrahankkeen ketterät keinot

helsinki-tallinna-rautatietunnelihanke
helsinki-tallinna-rautatietunnelihanke
Kuvat: Aino Mäki ja FinEst Bay Area Development

Peter Vesterbacka

perustaja, Finest Bay Area Development Oy

Kustaa Valtonen

perustaja, Finest Bay Area Development Oy

Peter Vesterbacka ja Kustaa Valtonen tunnetaan Helsinki–Tallinna-rautatietunnelihankkeen primus motoreina. He kertoivat, millä periaatteilla tekevät työtään.

– Infrahanketta tulee tehdä aivan kuten mitä tahansa hanketta. Peruslähtökohdat on oltava kirkkaana: mitä ollaan lähdössä tekemään eli selkeä päämäärä, missä ajassa halutaan valmista sekä mitä suunnittelu ja toteutus maksavat. Tarkan aikataulun ja budjetin hankkeesta voidaan odottaa, että se valmistuu suunnitellussa ajassa sovitulla budjetilla. Tunnelihankkeemme valmistumispäivä 24.12.2024 on joidenkin mielestä mahdoton, mutta yhtä mahdoton on suunnitelma, joka valmistuu ”ehkä 2030-luvulla” ja hinta on ”ehkä noin 80 miljardia”, sanoo Peter Vesterbacka.

Etenkin julkisissa hankkeissa vaikuttaa hänestä joskus siltä, että budjetti aliarvioidaan alaspäin, jotta hanke saadaan alkuun. Sitten ollaan ”yllättyneitä”, kun kokonaiskustannukset nousevatkin arvioitua suuremmiksi.

– Tärkeää on myös tavoitteiden täsmällisyys. Tunnelihankkeessakin on tiedettävä, onko tavoitteena vain lauttamatkoja nopeampi matka-aika vai myös työmatka-alueiden laajentaminen. Tai puhutaanko ”tunnin junista”, ja oikeasti kyse onkin matkasta, joka toteutuessaan vie tunnin ja 27 minuuttia. Siinähän huijataan itseä jo lähtökohtaisesti ja ihmiset pettyvät odotuksissaan, Kustaa Valtonen huomauttaa.

Tallinna-tunnelihankkeen lisäksi Finest Bay Area Development on käynnistämässä suunnittelua kelluvan tekosaaren rakentamiseksi tunnelin yläpuolelle. Kuvat: FinEst Bay Area Development

Digitaalisuus on tullut infraprojekteihin tietomallinnuksineen, mutta Vesterbackalle ja Valtoselle teknologia on väline. Tärkeämpänä he näkevät toimintatavat.

– Infratoimijat suhtautuvat tekemiseen toisinaan turhan ryppyotsaisesti ja haluavat tehdä kaiken perinteisellä vesiputousmallilla, vaihe vaiheelta. Uutta infrahanketta pitäisi tehdä mieli avoinna ja hyödyntää rohkeasti ketterien menetelmien mahdollisuudet. Olisi toimittava joustavasti tekemisestä oppien, kuten missä tahansa startup-hankkeissa. Toki teknologia puolellakin on tarjolla paljon hyödynnettävää, mutta suurimmat parannukset saadaan tekemällä aiempaa fiksummin, sanoo Vesterbacka.

Valtonen kertoo, että he ovat itse tunnelihankkeessa hyödyntäneet A-insinöörien stereoskooppisten kuvien katselun mahdollistavaa CAVE-työtilaa. Se on tukenut joustavaa työntekoa yhdistettynä videoneuvotteluihin ja muihin etätyötapoihin.

– Tärkeää on myös koota hankkeeseen mukaan parhaat tekijät. Itse halusimme tunnelihankkeeseemme tunneleiden ja saarten parhaat tekijät maailmassa, ei vain kaupungissa, Vesterbacka kertoo.

Next article