Jukka Kero
pääekonomisti, Suomen
Kiinteistöliitto ry
Kustannus- ja hintapaineet ovat nousseet globaaliksi ilmiöksi. Keskustelua käydään siitä, onko tämä vain väliaikaista ja harmitonta kehitystä vai uhka talouden vakaalle kehitykselle.
Rakennuskustannusindeksin vuosinousu kiipesi runsaaseen kahdeksaan prosenttiin loppukesällä. Kiinteistön ylläpidon kustannusmittareissa ja kuluttajahinnoissa kehitys on ollut vielä hieman maltillisempaa. Rahaa on kuitenkin kuluttajilla ja taloudessa aiempaa enemmän, ja lainaehdot ovat huippuedullisia. Monilla aloilla on pulaa työvoimasta tai muusta kapasiteetista, mikä jarruttaa kasvua.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-vertailun mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna viime vuotta enemmän, vaikka keskimäärin vielä maltillisesti. Kaukolämmön, sähkön, veden, jätehuollon ja kiinteistöveron muodostamat kustannukset nousivat syyskuun kohdalla keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa.
Kuntien uusilla valtuustoilla on tärkeä tehtävä pitää kiinteistökustannuksia kurissa.
On kuitenkin huomattava, että vaihtelu on suurta. Kolmessatoista kunnassa 59:stä nousu on yli kolme prosenttia, enimmillään puhutaan runsaasta kuudesta prosentista. Kolmessa kunnassa nousua on 5–6 prosenttia. Eniten kustannukset nousivat Tuusulassa, Järvenpäässä ja Kuopiossa. Lisäksi lokakuun alusta lähtien Helsingissä kaukolämmön hintaa korotetaan peräti 30 prosenttia edellisvuodesta. Kuntakohtaiset kustannukset laskivat Salossa, Kangasalla, Haminassa, Raisiossa ja Jämsässä.
Sähkön ja jätehuollon vertailuhinnat nousivat keskimäärin 2,1 prosenttia. Vaihtelua kuntien ja yhtiöiden välillä on paljon. Vesikustannus nousi keskimäärin 1,8 prosenttia. Kaukolämmön keskikustannus nousi 1,2 prosenttia, mutta osassa kuntia kaukolämpö kallistuu roimasti, ja osassa kaukolämpö halpenee. Lämmönlähteillä ja kuntien strategisilla valinnoilla on väliä.
Valtion toimenpiteet vaikuttavat taloyhtiöiden kustannuksiin. Energiaverotuksen ja jätelainsäädännön uudistusten seurauksena monien kuntien maksuja tultaneen nostamaan. EU-tasolla käytävät ilmastoneuvottelut vaikuttavat monin tavoin taloyhtiöiden kustannuksiin tulevina vuosina. Toivottavasti kaikki ratkaisut eivät tule nostamaan kustannustasoa.
Kiinteistöverouudistuksen kohtalo ei ole kovin kirkas, ja maakuntauudistuksellakin on vaikutuksensa lähivuosina. Kuntien uusilla valtuustoilla on tärkeä tehtävä pitää kiinteistökustannuksia kurissa. Taloyhtiöidenkin on tehtävä paljon työtä, jotta niiden rakennusten lisäksi myös talous on kunnossa kaikissa oloissa.