Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut hyödyntämään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä. Tuorein tilastoitu hyödyntämisasteemme oli 54 prosenttia. Ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakasteen mukaan oikea luku saattaa tilastojen epätarkkuudesta johtuen olla hiukan korkeampi, mutta kehitettävää on paljon.
– Meidän on parannettava purkumateriaalin hyödyntämistä sekä määrässä että laadussa. Laadukkainta hyödyntämistä on uudelleenkäyttö, jolloin materiaali menee suoraan uuteen käyttöön. Jos purkumateriaalista tulee jätettä, hyödyntämisedellytykset ovat yleensä heikommat ja päästövaikutukset suuremmat, Hakaste kertoo.
Kysyntä ja tarjonta on saatava kohtaamaan
– Kierrätyksen lisäämiseksi kysyntä ja tarjonta on saatava kohtaamaan sujuvasti. Nyt tarjonta on sattumanvaraista ja tieto syntyvästä purkumateriaalista saadaan myöhään. Digitaalisuus on keskeinen väline parannustoimissa, sanoo Hakaste.
– Vapaaehtoinen purkukartoitus ohjaa jo nyt materiaalimäärien ja niiden hyödynnettävyyden arviointia. Tavoitteena on, että kartoitus tehdään riittävän varhain. Uuteen kaavoitus- ja rakentamislakiehdotukseen sisältyvä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys tulisi tehdä kaikissa luvanvaraisissa rakennushankkeissa. Velvoitteen piiriin tulee jopa 90 prosenttia hankkeista.
Uusi laki edellyttää rakentajilta myös ilmastoselvitystä.
– Aluksi tehdään arvio ja lopuksi raportoidaan tiedot toteutuneista purku- ja jätemateriaalien määristä. Tiedot pyritään saamaan hyödyntäjien ulottuville digialustoille, kuten Materiaalitorille. Myös purkujätteen siirtoasiakirjoista ollaan tekemässä digitaalista rekisteriä, Hakaste kertoo.
Uusi laki edellyttää rakentajilta myös ilmastoselvitystä. Siihen sisältyvää rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä voi pudottaa merkittävästi hyödyntämällä kierrätettyä materiaalia.
– Juuri päättynyt Purater-hanke osoitti, että edellytykset purkumateriaalien uudelleenkäyttöön ovat hyvät. Tällä hetkellä EU:n rakennustuoteasetus asettaa kuitenkin sille haasteita. Yritämme löytää reunaehtoja, joilla uudelleenkäyttö onnistuu asetuksen puitteissa. Tarvitsemme myös asennemuutosta asiassa sekä yrityksiä, jotka tekevät materiaalikierrätyksestä liiketoimintaa, Hakaste pohtii.