Saana Leppänen
tiivistystuotteiden tuotepäällikkö, Kiilto Oy
Rakenteiden tiivistäminen on kustannustehokas keino parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Korjausrakentamisessa tiivistämistä voidaan tehdä myös ilman massiivista purkutyötä.
– Tyypillisiä lämmönvuotokohtia ovat ikkunakarmien ja seinärakenteen liitokset, lattian ja katon liittymät seinärakenteisiin sekä läpiviennit. Tiivistyskorjauksilla haetaan usein parempaa sisäilman laatua, mutta tiivistäminen on samanaikaisesti tehokas toimenpide energiahukkaa vastaan, Kiillon tiivistystuotteiden tuotepäällikkö Saana Leppänen kertoo.
– Tiivistämällä saadaan monia hyötyjä. Energiansäästön ja paremman sisäilman lisäksi ikkunoiden tiivistämisellä voidaan parantaa myös ääneneristävyysominaisuuksia. Pienemmilläkin toimenpiteillä ja kustannuksilla pääsee jo hyvin alkuun, Leppänen jatkaa.
Tiivistys on kuitenkin tehtävä huolella ja samalla huolehdittava ilmanvaihdosta. Jos rakennukseen muodostuu voimakas alipaine ja vain osa vuotokohdista tiivistetään, korvausilmaa otetaan esimerkiksi lattialaatan alta huonetilaan tai alipaine tuo mukanaan rakenteista villakuituja. Ikkunarakenteiden ja rakenneliitosten kautta huoneilmaan tulee pienhiukkasia liikenteen päästöistä.
– Tiivistämällä lattia- ja seinärajat poistetaan usein suuri osa sisäilmaongelmien lähteistä. Samalla estetään myös radonin pääsy ilmaan, sillä noin 70 prosenttia radonista tulee ilmavuotojen mukana. Hyvin suunniteltuna sekä käyttämällä oikeita materiaaleja ja työtapoja onnistumisprosentti on korkea, toteaa Leppänen.
Ammattilaiset asialle
Jokainen tiivistyskohde on erilainen. Korvausilmalle täytyy olla hallittu kulkureitti, jotta ilma vaihtuu talossa riittävästi myös tiivistämisen jälkeen.
Tiivistyskohteissa käytettävät ratkaisut on suunniteltava aina kohdekohtaisesti. Hyvä ilmanlaatu ja parantunut energiatehokkuus saadaan:
• hyvällä suunnittelulla,
• huolellisuudella ja
• valitsemalla oikea tuote oikeaan käyttötarkoitukseen.
