Etusivu » Rakennuttaminen » Mimmu Airaksinen: Älykäs rakennus on enemmän kuin pelkkiä antureita
Rakennuttaminen

Mimmu Airaksinen: Älykäs rakennus on enemmän kuin pelkkiä antureita

miimu-airaksinen
miimu-airaksinen
Kuva: Vanessa Riki

Smart Buildingista puhutaan paljon, mutta usein ajatellaan vain kiinteistön laitteita. Älykäs rakennus on viihtyisä ja energiatehokas rakennus, joka toimii parhaalla mahdollisella tavalla sekä käyttäjän että ympäristön kannalta.

Rakennuksen älykkäät järjestelmät, kuten muukin kiinteistötekniikka, toimivat hyvin silloin kun niitä ei huomaa. Älykkään ja tavallisen rakennuksen ero onkin antureissa, automaatiossa ja tekniikassa. Älykkyys parantaa käytettävyyttä, kun käyttäjän ei tarvitse opetella erilaisia käyttöliittymiä, vaan rakennus toimii käyttäjän ehdoilla ja se oppii keräämällä ja analysoimalla tietoa.

Rakennukset pysyvät terveempinä ja saadaan suuria kustannussäästöjä, kun ongelmiin päästään käsiksi ennen kuin syntyy isoja vaurioita.

Älykkyyden mukaan ottaminen on helpointa silloin kun rakennetaan uutta kiinteistöä. Ihmisten käyttäytyminen voidaan ottaa huomioon heti alusta alkaen ja hyödyntää suunnittelussa ja rakentamisessa monialaista tiimiä.

Eri järjestelmien on toimittava saumattomasti yhteen. Jos kukin järjestelmä optimoi vain itseään, ne voivat häiritä toisiaan, jolloin energiankulutus voi olla hyvinkin suurta.

Älykäs rakennus huomioi myös ulkoiset olosuhteet ja säätää lämmitystä tai jäähdytystä, ilmanvaihtoa ja valaistusta ulkoilman lämpötilan, kosteuden ja kirkkauden mukaisesti.

Painettava elektroniikka ja langattomuus mahdollistavat antureiden lisäämisen myös vanhoihin rakennuksiin ilman massiivisia johdotuksia.

Erittäin tärkeä sovelluskohde anturoinnille ja automatiikalle on ennakoiva ylläpito. Anturit ilmoittavat, että ilmanvaihdon suodatin on kohta vaihdettava, ilmastointikanavat kaipaavat puhdistusta, rankkasateen takia seinien kosteus ylittää raja-arvon tai jossain on putkirikko. Rakennukset pysyvät terveempinä ja saadaan suuria kustannussäästöjä, kun ongelmiin päästään käsiksi ennen kuin syntyy isoja vaurioita.

Tieto ihmisten käyttäytymisestä, liikkumisesta ja tilojen käytöstä auttaa optimoimaan käyttöastetta. Ympäristön kannalta on huonoa rakentaa turhia tiloja tai ylläpitää täyttä ilmanvaihtoa tyhjänä olevissa tiloissa. Tiloja voidaan suunnitella myös yhteiskäyttöön, esimerkiksi kemianluokka useammalle koululle, jolloin se voidaan varustella paremmin, tai luodaan kortteliin useammalle asuintalolle yhteisiä kerhotiloja, joissa tiloja hallinnoidaan sähköisellä ajanvarausjärjestelmällä ja sähköisillä koodilukoilla.

Rakennukset tukemaan uusiutuvan energian hyödyntämistä

Uusiutuvan energian saatavuus vaihtelee. Rakennuksia voidaan käyttää energiankulutuksen tasaamiseen, jolloin ei tarvita saastuttavaa ja kallista säätövoimaa.

Tekemällä pieniä lämpötilan muutoksia, joita käyttäjät eivät edes huomaa, saadaan isoja hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä. Vaikka säästö olisi rakennuskohtaisesti pientä, rakennusmassassa on iso potentiaali hiilineutraaliuden saavuttamiseen, kun pienikin säästö kertaantuu. Rakennusten käyttämä energia on kolmekymmentä prosenttia käytettävästä energiasta. Merkittäviä säästöjä on helpompi saavuttaa tällä kuin vähentämällä liikenteen päästöjä siirtymällä bensa-autoista sähköisiin.

Rakennusten käyttäminen energiankulutuksen tasaamiseen vaatii reaaliaikaista tietoa niin voimalaitoksista kuin rakennuksista. Tämä onnistuu jo nyt, virtuaalivoimalaitoksia on olemassa. Rakennuksesta annetaan rajapinta sähkön- ja lämmöntoimittajille. Sähkölaitoksilla älykkäitä verkkoja on jo, ja myös kaukolämpöverkoissa on tehty kokeiluja.

Kirjoittaja Miimu Airaksinen on Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n toimitusjohtaja.

Next article