Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ei tapahdu yhtäläisillä, alueen ja kunnan yksilölliset piirteet unohtavilla säännöksillä.
Mitkä elementit tekevät kaupungista elinvoimaisen? Riittävä asukastiheys, kattava joukkoliikenne, yritystilat ja monipuoliset yksityiset sekä julkiset palvelut. Elinvoimaisuus tarkoittaa myös viheralueita, joilla on kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin toimialajohtajan Kimmo Kurunmäen mukaan viihtyvyyden lisäämisen ohella toinenkin funktio.
– Viheralueet myös edesauttavat kaupungin toimintaa vaativissa sääolosuhteissa esimerkiksi imemällä tulvavettä ja samalla suodattamalla ja puhdistamalla sitä.
EU:n ennallistamisasetus uhka kuntien kestävälle kasvulle
Viime aikoina runsasta keskustelua herättäneen EU:n luonnon ennallistamisasetuksen tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen.
– Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt ennallistamisasetukseen sisältyvä kaupunkivihreää koskeva artikla 6, Kurunmäki sanoo.
Suomessa artiklan asetuksen piiriin kuuluisi Kurunmäen mukaan yli kuusikymmentä kooltaan ja rakenteeltaan hyvin erilaista kuntaa – suurimmat kaupungit ja lukuisia pienempiä ilman, että ne keskenään muodostavat selkeitä yhtenäisiä alueita.
– Paikallista maankäyttöä ohjattaisiin suoraan yhtäläisellä EU-lainsäädännöllä riippumatta siitä, miten kaupungit eroavat esimerkiksi pinta-aloiltaan ja viheralan nykymäärältään.
Luonnon monimuotoisuuden suojelemisen ohjauskeinoiksi tulisi Kurunmäen mielestä kuitenkin valita toimia, jotka selkeämmin huomioisivat EU:n jäsenvaltioiden sekä alueiden ja kuntien erilaiset olosuhteet. Artikla nykymuodossaan todennäköisesti hajauttaisi yhdyskuntarakennetta, jolloin rakentaminen voisi hakeutua niihin kuntiin, joita artikla ei säätele.
– Tämänkaltainen hajautuminen taas on täysin vastoin monia muita EU:n kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan tavoitteita.