Rakennuksilla on pitkä, vuosikymmenien vaikutus ympäristöönsä. Lisäksi niiden osuus energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on noin 30 prosenttia. Miten rakentamista tulisi muuttaa, jotta ala auttaisi ilmastonmuutoksen torjunnassa?
– Suunnitteluun voi mennä kaksi vuotta ja rakentamiseen kolme. Sen jälkeen rakennus on käytössä 50–100 vuotta. Meillä pitää olla osaamista ja rohkeutta katsoa tulevaisuuteen ja miettiä, vastaako nyt suunniteltava rakennus sen ajan vaatimuksiin. Tästä syystä vähähiilinen rakentaminen on tärkeää juuri nyt, Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen korostaa.
Rakentamisessa osaoptimointi ei kannata
Rakentamisen arvoketjuissa on kymmeniä osapuolia, ja jotta päästöjen vähentäminen on mahdollista, yksittäiset toimet eivät riitä.
– Vähähiilisyystavoitteet ovat isoja ja siksi meidän on ajateltava kokonaisvaltaisesti. On otettava huomioon kestävyys ja vastuullisuus läpi koko rakentamisen prosessin suunnittelusta aina lopputulokseen ja rakennuksen käyttöön asti. Vähähiilisyys vaatii alan toimijoilta myös aiempaa monipuolisempaa yhteistyötä ja uudenlaisia kumppanuuksia, Nousiainen sanoo.
Vähähiilisyys on kannattavaa sekä ympäristön että bisneksen näkökulmasta.
Mikko Nousiainen, toimitusjohtaja Green Building Council Finland
Rakennuksen vähähiilisyys ja energiatehokkuus ovat monen tekijän summa. Parhaan lopputuloksen saa huolellisella tarkastelulla, jossa otetaan huomioon muun muassa rakenteiden energiatehokkuus, runkomateriaalin ominaisuudet ja kiertotalousmateriaalien hyödyntäminen.
– Onneksi Suomessa on laajaa osaamista vähähiilisestä rakentamisesta. Lähestymme tilannetta, jossa kaikkien merkittävien rakennushankkeiden yksi lähtökohta on vähähiilisyyden edistäminen. Myös osa kaupungeista ohjaa voimakkaasti vähähiiliseen rakentamiseen, esimerkiksi Helsingissä tontin saamisen edellytyksenä voi olla rakennuksen lakisääteistä parempi energiatehokkuus, Nousiainen kertoo.
Elinkaariarvioinnissa lasketaan materiaalisidonnaiset ja käytönaikaiset päästöt
– Materiaalisidonnaiset päästöt syntyvät rakennusmateriaalien valmistuksesta, kuljetuksesta, rakennustyön toteuttamisesta ja rakennusosien uusimisesta rakennuksen elinkaaren aikana. Nämä päästöt on puristettava mahdollisimman alas, koska ne syntyvät heti, Nousiainen muistuttaa.
Käytönaikaiset päästöt taas syntyvät, kun ihmiset käyttävät valmista rakennusta liiketoimintaan tai asumiseen. Ilmastonmuutoksen kannalta oleellista on, että rakennusten energiankäyttö on jatkossa hiilineutraalia.
– Suuntaus kohti hiilineutraaliutta on selvä, esimerkiksi Lontoossa netzero-rakennukset ovat kiinteistöomistajien ja -sijoittajien suosikkeja. Vähähiilisyys on kannattavaa sekä ympäristön että bisneksen näkökulmasta, Nousiainen summaa.