EU:ssa kestävän rahoituksen taksonomia määrittelee kriteerit rakennushankkeille ja marginaalikoroltaan edullisen vihreän rahoituksen saamisen edellytyksenä on ilmastoselvityksen tekeminen. Ilmastoselvitys ei kuitenkaan ole uusi asia vaan isot rakennuttajat ovat tehneet niitä jo vuosia.
Uuden lain tarkoituksena on määritellä yhteiset pelisäännöt, mikä on kaikkien asiakkaiden etu. Olemme valmistelleet ne tiiviissä vuoropuhelussa muiden Pohjoismaiden kanssa ja yhdistelleet eri maiden parhaita käytäntöjä.
Taloyhtiöiden ja rakennusliikkeiden kannalta on olennaista, että lainsäädäntö ei arvota ratkaisuja vaan antaa vain ohjeita. On kiinteistönomistajan valinta, korjaako, purkaako vai rakentaako uutta. Lain tavoitteena kuitenkin on, että rakennusyhtiöiden kanssa neuvotellessa esimerkiksi taloyhtiöiden on helppo vertailla ja ymmärtää tarjousten ympäristövaikutuksia.
Hiilijalanjälki + hiilikädenjälki = ilmastoselvitys
Lainmuutos ei koske kaikkia taloyhtiöitä eli ilmastoselvitystä ei tarvitse tehdä takautuvasti. Vain jos kiinteistössä tehdään rakennusluvan alaisia muutoksia, jonka liitteenä on oltava energiaselvitys, täytyy tehdä ilmastoselvitys.
Ilmastoselvitys koostuu hiilijalanjäljestä ja hiilikädenjäljestä, joiden taustalla on joukko valmiita standardeja. Esimerkiksi rakennuksen tiilirakenteen hiilijalanjälki lasketaan kertomalla yhden tiilen hiilijalanjälki niiden lukumäärällä.
On kiinteistönomistajan valinta, korjaako, purkaako vai rakentaako uutta.
Hiilikädenjälki taas on rakennushankkeesta syntyvien hyvien ilmastotekojen summa; jokaisessa hankkeessa nimittäin voi tehdä ilmastoa ja ympäristöä eheyttäviä valintoja. Sen laskemisessa huomioidaan valittujen materiaalien hiilivarastot, kiertotalouteen liittyvien rakennustuotteiden käyttö, karbonatisoituminen eli sitoutuvan hiilidioksidin määrä sekä tuotettava uusiutuvan energian määrä.
Hyvän tekeminen luo toivoa paremmasta tulevaisuudesta
Omilta kumppaneilta on tärkeää edellyttää hankkeen ilmastovaikutusten ja elinkaarikustannusten luotettavaa arviointia. Silloin keskeiseksi nousee hankkeen tarkastelu kokonaisuutena, koska resurssitehokkuus vaihtelee aina kohteittain.
Lain valmistelussa yhtenä johtotähtenä oli hyvien valintojen helpottaminen, koska jokaisessa hankkeessa voi tehdä hyvää. Hiilikädenjälkeä kannattaakin aina kerryttää, koska hyvän tekeminen luo toivoa meille kaikille.
Kirjoittaja Matti Kuittinen toimii erityisasiantuntijana Ympäristöministeriössä Rakennetun ympäristön osastolla.