Sakari Pulakka on VTT:n pitkän linjan erikoistutkija, jonka painopiste on taloudellisissa analyyseissä. Pulakan mukaan kiinteistöjen systemaattinen seuranta esimerkiksi etävalvontaa käyttäen, sekä kiinteistön ennakoiva huoltotyö yhdistettynä pidemmän aikavälin investointisuunnitelmaan alentaa merkittävästi ylläpidon kustannuksia. Lisäksi se parantaa niin energiatehokkuutta kuin käyttövarmuutta.
Ääriesimerkeissä suunnitelmallisen ja ennakoivan ylläpidon laiminlyönti voi johtaa energiankulutukseen, joka on jopa 1,5-kertaisesti laskennallista vertaisarvoa suurempaa.
Systemaattisen ylläpidon neljä väylää
Pulakka on laskenut, että Suomen kiinteistöjen energiankulutusta voitaisiin realistisesti alentaa keskimäärin 10 prosenttia systemaattisen ylläpidon avulla. Euroissa laskettuna voitaisiin lämmitys ja sähkölaskuissa säästää noin 200 miljoonaa euroa vuositasolla. Systemaattiseen ylläpitoon päästään Pulakan mukaan useaa eri kautta.
– Systemaattinen ylläpito sisältää neljä eri väylää, Pulakka kertoo.
Ensimmäinen on käyttö- ja huolto-ohjeen noudattaminen. Toisekseen voidaan katselmuksen avulla löytää helposti korjattavissa olevia kohteita, kuten tiivistyksiä. Kolmanneksi kiinteistöissä koetaan ennakoimaan teknisiä riskejä ja pyritään tätä kautta varmistamaan, ettei talotekniikka pääse hajoamaan.
Neljänneksi kiinteistöihin voidaan hankkia älykästä tekniikkaa, eli yksi alusta, johon kiinteistön kaikki talotekniset toiminnat on kytketty digitaalisesti. Älykkään ylläpidon kautta energiaa kuluu vain silloin kun sitä tarvitaan ja Puhakka on laskenut, että näin syntyvä energiansäästö on noin 10-20 prosentin luokkaa.
Älykäs ylläpito tekee muutakin kuin säästää sähköä
Älykäs kiinteistötekniikka mahdollistaa kiinteistön seuraamisen digitaalisesti ja etänä. Aktiivisen taloverkon seurannan avulla muutokset huomataan ajoissa ja tällöin myös turvallisuus lisääntyy. Pulakan mukaan myös kiinteistön käyttö ja huoltotoiminta helpottuu.
– Kun yksi käyttäjä ilmoittaa, että asunnossa on kuuma, voidaan ongelman laajuus paikantaa kerralla ja etänä.
Antureja lisäämällä saadaan myös entistä enemmän tietoa kiinteistön tilasta. Huomioitavaa on myös, että älykkään järjestelmän avulla päästään entistä parempiin säätöihin.
– Jos jokainen laite täytyy erikseen käydä mittaamassa ja kalibroimassa on seurauksena se, että säätöjä muutetaan vasta asukkaan huomattua ongelman. Älykkään tekniikan avulla voidaan säätöjä kuitenkin jatkuvasti pitää optimaalisella tasolla, Pulakka kertoo.
Älykkyyden ja digitaalisuuden kautta päästään Pulakan mukaan itseraportoivaan taloon, jossa anturit kertovat ovatko olosuhteet kohdillaan vai onko vaikkapa ilmavirtoihin tai lämpöolosuhteisiin tullut muutoksia. Älykäskään talotekniikka ei ole rakettitiedettä ja huoltoyhtiöistäkin löytyy koulutuksen käynyttä, tekniikkaa hallitsevaa osaajaa.
– Toisaalta tekniikkaa on mahdollista ostaa myös ylläpitovastuulla, Pulakka muistuttaa.