Digitaaliset ratkaisut ja tekoäly rynnivät rakennusten tekniikkaan, ja niiden avulla säästetään luontoa. Vastuu kiinteistön kunnon seurannasta pysyy taloyhtiöiden hallituksilla.
Rakennusten elinkaaren saavuttamisessa tärkeintä on kiinteistönpidon suunnitelmallisuus. Kunnossapitosuunnitelmasta pitää käydä ilmi, mitä rakennuksen eri osia ja järjestelmiä aiotaan kunnossapitää, korjata tai uusia seuraavien vuosien aikana. Jos esimerkiksi betonijulkisivun tekninen käyttöikäarvio on 50 vuotta, se ei tule pääsemään siihen, ellei suunniteltuja ylläpitotoimia suoriteta oikein ja ajallaan.
Lain mukaan kiinteistönpidon järjestäminen on taloyhtiön hallituksen vastuulla. Seuraamme Kiinteistöliitossa kaksi kertaa vuodessa toteutettavan barometrin avulla, kuinka taloyhtiöiden hallitukset hoitavat vastuunsa. Valitettavasti, taloyhtiöiltä ja isännöitsijöiltä saamamme vastaukset kertovat, että parannettavaa olisi.
Taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille on luotu monta erilaista kiinteistönpidon työvälinettä teknisen kunnon seurantaan ja olemmekin pohtineet, olisiko selkeämpää, jos työvälineitä olisi vähemmän? Olisiko kiinteistönpito helpompi toteuttaa, jos keskeisiä työvälineitä olisi vain muutama?
Kiinteistönpidon suunnitelmallisuus on tärkeää kaikille osakkaille ja asukkaille, jotta he osaavat varautua tuleviin remontteihin taloudellisesti ja henkisesti. Erityisesti putkiremontit ovat tunteita herättäviä puheenaiheita, kun asukas voi joutua asumaan pois kotoaan. Mutta putkiremontit ovat välttämättömiä, ja putkistojen kuntoa on seurattava säännöllisesti. Jos esimerkiksi valurautaviemäri päästetään huonoon kuntoon, se vähentää soveltuvien korjausperiaatteiden määrää ja kohottaa korjauskustannuksia.
Joitakin vuosia sitten ilmalämpöpumppu tuli isosti kiinteistöjen viilentämiseen mukaan. Nyt tehtävissä kiinteistöremonteissa näkyy talotekniikan kehitys, mutta Kiinteistöliitolla ei ole tarkkaa lukumäärätietoa, kuinka paljon taloyhtiöt tällä hetkellä remonttien yhteydessä ottavat käyttöön erilaisia älykkäitä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiä.
Älykkäät järjestelmät ovat tulleet jäädäkseen ja niitä voidaan hyödyntää helposti teknisissä ratkaisuissa. Automaation avulla järjestelmät pystyvät säätelemään muun muassa lämmitystä, ilmanvaihtoa, valaistusta ja lukitusjärjestelmiä tarpeen mukaan. Tämä tietysti lisää asukkaiden ja rakennuksen käyttäjien viihtyisyyttä sekä säästää rahaa ja energiaa. Kiinteistöalalla voisikin olla tarvetta valtion rahoittamalle tutkimusohjelmalle, jossa selvitettäisiin muun muassa älykkäiden ratkaisujen mahdollisuuksia kiinteistönpidossa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Vaikka on upeaa, että älykkäät järjestelmät säätävät itse itseään, meidän on silti pidettävä mielessä, että mitä enemmän laitteistoissa on mukana älyä, sitä enemmän kiinteistön ylläpidon henkilöstön ja taloyhtiön hallitusten jäsenten on oltava tietoisia näistä ratkaisuista, niiden käyttämiseen liittyvistä seikoista ja ylläpidosta. Siksi emme saa unohtaa koulutuksen merkitystä digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn rynnistyksessä.
Kirjoittaja Jari Virta on Suomen Kiinteistöliitto ry:n kehityspäällikkö.