Sisäilman laadun tärkeys korostuu, sillä oleskelemme ajastamme jopa 90 prosenttia sisätiloissa. Sekä sisäilman että lämpöolosuhteiden on tutkittu vaikuttavan merkittävästi viihtyvyyteen ja työtehoon.
Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Aholan mukaan sisäilman laadun varmistaminen edellyttää hyvän ilmanvaihdon sekä rakennusten kunnon ja arvon vaalimisen yhdistämistä.
– Rakennusten sisäilman laatu on monen tekijän summa, ja siinä kaikkien kiinteistöalan ammattilaisten pitää lisätä yhteistyötä ja keskustelua.
Ahola korostaa, että ilmanvaihdon perustehtävä on ylläpitää hyvää sisäilmaa rakennuksissa.
– Se poistaa ihmisistä, toiminnoista ja rakenteista lähtöisin olevia epäpuhtauksia sisältävää huoneilmaa ja korvaa sen ulkoilmalla. Toisin sanoen ilmanvaihdolla laimennetaan epäpuhtauksia.
Ilmanvaihdon tulee toimia oikein ja olla käytön aikana riittävän tehokasta. Sen käytössä tulee aina varmistaa järjestelmän puhtaus sekä se, että ilmavirrat ovat suunnitellun mukaiset ja vastaavat tilan käyttöä.
Sisäilmaongelma ei ole yhtä kuin homeongelma
Sisäilmaongelmista puhutaan nykyään paljon, mutta on hyvä muistaa, että sisäilmaongelma ei ole yhtä kuin homeongelma. Sisäilmahaitat voivat usein liittyä ilmanvaihdon toiminnan ongelmiin, liian korkeaan lämpötilaan tai vedon tunteeseen.
– Näiden vaikutukset ovat lähinnä olosuhdehaittoja ja työtehon laskua. Ihmiset voivat kokea oireilua erilaisista syistä johtuen, ja syitä voi olla samanaikaisesti useita, Ahola sanoo.
Homeongelmat johtuvat joko äkillisistä tai pitkän ajan kuluessa kehittyneistä kosteusvaurioista. Ahola muistuttaa, että myös huollossa ja ylläpidossa sekä välttämättömien peruskorjausten tekemisessä ajallaan on parantamisen varaa.
– Vaurioituneet rakenteet tulee korjata viipymättä ja siten estää sisäilmaongelmien syntyminen.
”Hyvä sisäilma tulee aikaansaada energiaa järkevästi käyttäen”
Saako ilmanvaihdon sitten sulkea, jos tilassa ei ole käyttöä? Asunnoissa ilmanvaihdon tulee olla toiminnassa aina. Sen sijaan palvelurakennuksissa, joissa oleskelu ei ole jatkuvaa – kuten kouluissa, päiväkodeissa ja toimistoissa – ilmanvaihdon voi sulkea, kunhan varmistetaan sisäilman hyvä laatu tilojen käyttäjien saapuessa.
Aholan mukaan tämä on yleinen käytäntö nykyisin valtaosassa niitä rakennuksia, joissa käyttöä on vain päiväsaikaan. Poikkeuksena ovat rakennukset, joissa on viitteitä kosteus- ja homeongelmista. Niissä ilmanvaihdon käyttö tulee suunnitella erityisellä huolellisuudella ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.
Ilmanvaihdon osuus Suomen koko energiankäytöstä on 10–15 prosenttia.
– Ensisijaisesti pitää kiinnittää huomiota ja resursseja siihen, että ilmanvaihto toimisi oikein silloin kun käyttäjät ovat rakennuksessa.
Esiin nousevat vielä ilmastokysymykset, joita ei tänä päivänä voida enää sivuuttaa. Hyvä sisäilma ja miellyttävät olosuhteet tulee aikaansaada energiaa järkevästi käyttäen.
– Ilmanvaihdon merkitys korona-aikana on kasvanut, sillä hyvällä ilmanvaihdolla voidaan pienentää tartuntariskiä muiden toimenpiteiden ohella , Ahola päättää.