Kolmasosa uusista autoista on jo täyssähköautoja. Tämä lisää kiinteistöjen painetta latausinfran luomiseen.
– Tarvitaan puolueeton esiselvitys, mikä on todellinen tehontarve: tarvitaanko 22 tai 11 kilowattia vai riittääkö pelkkä lämmitystolpan pistorasia. Tärkeintä on miettiä omat tarpeet ja mihin tasoon latausasemia lähdetään mitoittamaan, toteaa AH-Talotekniikan sähkösuunnittelija Juha-Pekka Alho.
– Kiinteistöt ja käyttäjät ovat kaikki erilaisia. Haasteena ovat sekä parkkipaikkojen leveys että latausasemien kaapelointikustannukset. Jos suojalaitteet ovat valmiina latauslaitteessa, niitä ei tarvitse asentaa vanhaan sähkökeskukseen, jatkaa Sähkösuunnittelijat NSS ry:n hallituksen jäsen, projektipäällikkö Pekka Aho AH-Talotekniikasta.
Kuormanjaolla ratkaistaan jaetaanko latausteho tasaisesti latauksessa olevien autojen välillä vai ladataanko autoja vuorotellen suuremmalla teholla. Talvella osa lataustehosta menee akuston lämmittämiseen.
– On erittäin tärkeä kysymys, onko kaikki autot ladattava nollasta sataan prosenttiin yhden yön aikana. Harvalla polttomoottoriautollakaan on aina tankki täynnä, muistuttaa Alho.
Latausasemien avoin määrittely mahdollistaa sujuvan kommunikoinnin
OCPP (Open Charge Point Protocol) on avoin lähdekoodi latausaseman, auton ja taustajärjestelmän välillä. Sen avulla voidaan yhdistää erimerkkiset ja -malliset laitteistot ja järjestelmät.
– Latauksen hallinta on sujuvaa ja kiinteistön sähköteho saadaan riittämään, kun latausasema, auto ja taustajärjestelmä keskustelevat keskenään. Järjestelmä ilmoittaa, minkä verran sähkötehoa on käytettävissä ja auto ilmoittaa, paljonko se haluaisi ottaa, Alho kertoo.
Ennen latausaseman hankintaa
• Selvitä todellinen tehon tarve.
• Pyydä apua sähkösuunnittelun ammattilaiselta.
• Varmista mahdollisten avustusten vaatimukset.
• Valitse teille sopivin järjestelmä.