Sanna Nuikka
toimitusjohtaja, työmarkkinalakimies, Kattoliitto
Suurimmat haasteet kattohuolloissa liittyvät ennakoinnin puutteeseen ja tietämättömyyteen. Säännöllisyys ja suunnitelmallisuus ylläpitävät vakuutusturvaa ja auttavat ehkäisemään kukkaroa kiristäviltä korjauksilta.
Katon kunto tulisi suositusten mukaan tarkastaa kahdesti vuodessa.
Katolla tulisi tehdä tarkastus ja huoltotoimenpiteet vähintään kaksi kertaa vuodessa. Suositeltavat ajankohdat ovat keväällä, jolloin talven aikana mahdollisesti syntyneet vauriot havaitaan välittömästi, ja syksyllä syysmyrskyjen jälkeen kuitenkin ennen lumen tuloa. Jos katon lähellä on paljon puita, suositellaan tarkastusta jopa useammin.
– Näin ylläpidetään myös käsitystä katon kunnosta ja vältetään laiminlyönnin mahdollisesti aiheuttamat vahingot, Kattoliiton toimitusjohtaja ja työmarkkinalakimies Sanna Nuikka sanoo.
Kattohuollon laiminlyöminen voi tulla kalliiksi
– Ennaltaehkäisevä huolto on aina taloudellisempaa kuin jo vahingoittuneen korjaaminen. Tuolloin säästytään ylimääräisiltä korjauskustannuksilta ja isommilta vahingoilta. Lisäksi huoltotoimenpiteiden laiminlyöminen ja tästä aiheutuneet vahingot voivat johtaa jopa takuun menettämiseen. Monelle tämä voi tulla yllätyksenä, Nuikka kertoo.
Kattoliitosta kannustetaan huolellisuuteen urakoitsijan ja asiantuntijan valinnassa.
– Kattoprojekteja on monenlaisia. Ammattimainen kattohuolto edellyttää, että yhteistyökumppani on soveltuva kyseisen katon kunnostamiseen, Nuikka neuvoo.
– Ensin on selvitettävä omat tarpeet, jonka jälkeen kannattaa pyytää tarjous useammalta urakoitsijalta. Teknisten asioiden kannalta vesikattoalan kokenut ammattilainen on usein paras valinta. Kattoasioissa ei ole yhtä auktoriteettia, joten kannattaa kuunnella asiantuntijoita kriittisesti. Referenssejä kysymällä saa käsityksen siitä, miten yritys on suoriutunut aikaisemmista projekteistaan, Sanna Nuikka vinkkaa.
Lisäasennuksia katolle?
Erilaisten lisä- ja jälkiasennusten, kuten aurinkopaneelien yleistyminen, on tuonut tullessa uudenlaisia haasteita kattojen kunnossapitoon.
– Aina edes teollisuuskohteissa tilaajalla ei ole selvyyttä siitä, minkälaisia rakennelmia kattoon voi, tai kannattaa, kiinnittää. On ymmärrettävää, että kuluttajapuolella tilanne on vielä haastavampi. Jälkiasennukset voivat myös estää huoltotoimet. Ennen asennuksia kiinnitys ja sijoittaminen tulee suunnitella kohdekohtaisesti ja varmistaa alustan kantavuus, kiinnityksen kestävyys, vesitiiviys, vedenohjaus sekä lumi- ja tuulikuormat, Nuikka kertoo.
– Jokaiseen kattoon jälkiasennukset eivät sovi, ja tämä voi johtaa katon takuun raukeamiseen. Pahimmillaan katon vedenpitävyys voi myös vaarantua. Suosittelisinkin keskustelemaan jälkiasennuksista aina takuun myöntäneen kattourakoitsijan kanssa ja teetättämään asennukset ammattilaisella, Nuikka ohjeistaa.
Tieto lisää turvaa.
– Jos jotain ei tiedä, kannattaa kysyä. Hyviä tietolähteitä ovat esimerkiksi Kattoliitto, kattourakoitsijat, materiaalitoimittajat ja suunnittelutoimistot. Kattotietämystään voi kartuttaa myös Kattoliiton toimittamalla Toimivat katot 2019 -kirjalla, jonka voi ladata Kattoliiton www-sivuilta pdf-tiedostona ilmaiseksi. Julkaisu on alan yhteinen kannanotto hyvään kattorakentamiseen ja hyödyllinen työväline jokaiselle, joka on mukana katon rakentamisessa tai korjaamisessa, Nuikka sanoo ja kannustaa olemaan aktiivinen myös katon huollon suhteen.