Energiatehokkuuslaki tuli Suomessa voimaan vuoden 2015 alussa. Näin laitettiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston energiatehokkuusdirektiivi EED. 

 

Energiakatselmukset pakollisia suuryrityksille

- Energiatehokkuuslaissa keskeisintä on energiakatselmuksen tekeminen. Energiakatselmus on pakollinen suuryrityksille ja se on tehtävä neljän vuoden välein. Laki siis velvoittaa yrityksiä, joiden työntekijämäärä on yli 250 henkeä tai liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa ja tase yli 43 miljoonaa euroa, Ritonummi sanoo.

Energiaviraston mukaan laki ei velvoita kuntia, paitsi silloin, jos kunta omistaa osakeyhtiön, joka täyttää suuryrityksen määritelmän. Liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja osuuskunnat puolestaan kuuluvat velvoitteen piiriin.

Energiakatselmuksessa tunnistetaan mahdollisuudet energiansäästöön selvittämällä koko yrityksen energiankulutusprofiili kaikissa toimipaikoissa. Energiatehokkuuslaki asettaa vaatimukset energiakatselmuksen vastuuhenkilön pätevyydelle ja rekisteröinnille.

– Energiakatselmukseen voi pätevöityä oma työntekijä tai voi käyttää ulkopuolista asiantuntijaa arvioimaan sitä, mitä tarvitsee tehdä ja mitkä ovat parhaita tapoja säästää energiaa, Ritonummi sanoo.

 

Energiatehokkuudessa huomioitava elämänlaatu

Energiatehokkuuden parantamisessa avuksi voi olla ESCO-toiminta (Energy Saving Company).

—ESCO-toimija on ulkopuolinen energia-asiantuntija, joka tekee sovittujen tavoitteiden mukaisia energiaa säästäviä investointeja ja toimenpiteitä yrityksessä. Toiminnan kustannukset maksetaan säästöillä, jotka ESCO-toiminnan ansiosta on saatu. Olisi suotavaa, että tämä toiminta tunnettaisiin paremmin Suomessa, Ritonummi sanoo.

Käytännön tasolla kiinteistöissä energiatehokkuutta voidaan lisätä huolehtimalla hyvin perusasoista.

– Pienilläkin ratkaisuilla on merkitystä. Kyse on esimerkiksi ilmanvaihdon säätämisestä, nuohoamisesta ja lämmön talteenotosta. Kaukolämmitetyissä rakennuksissa tehokas keino on patteriverkoston säätö, sanoo Ritonummi.

Kun rakennuksia lähdetään viemään energiatehokkaaseen suuntaan, on se tehtävä ihmisten terveys ja elämänlaatu huomioiden.

– Energiatehokkuus ei saa tarkoittaa sitä, että tehdään sisäilmaongelmia, Ritonummi toteaa.