Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan teillämme huristelee tänä vuonna noin 30 000 täyssähkö- tai ladattavaa hybridiautoa, mutta olemme silti tässä asiassa monia muita maita jäljessä. Esimerkiksi Norjassa näitä autoja on rekisteröity jo yli 100 000 kappaletta. Pullonkauloina sähkö- tai hybridiautojen lisääntymiselle nähdään niiden korkeahko hinta sekä latauspisteiden vähäisyys.

Suurin tarve kohdistuu lähitulevaisuudessa kotien yhteydessä oleviin latauspisteisiin.

Juuri nyt onkin oikea aika taloyhtiöiden herätä tähän asiaan.

Painetta latauspisteiden lisäämiseen tulee myös EU:sta, sillä direktiivin mukaan maamme on vähennettävä hiilidioksidipäästöjä merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Vaadittaviin lukuihin ei päästä lisäämättä sähkökäyttöisten autojen määrää.

 

Rahoitusta ARA:lta

Myös toimitusjohtaja, OTM Kai Haarma Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä toteaa, että oikea aika herätä on nyt.

– Merkittävin käytännön syy tähän on ARA:n tarjoama rahoitusmahdollisuus taloyhtiöille, hän toteaa.

– Rahoitusta on varattu yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Yhtiökohtaisesti sitä on saatavilla 35 % toteutuneista kustannuksista (sis. alv), kuitenkin enintään 90 000 euroa taloyhtiötä kohden. Tarjolla on siis selvää rahaa, jatkaa Haarma.

– Liikkeellä kannattaa olla nopeasti, sillä tässä nopeat syövät hitaat.

Monessa hallituksessa nousee kuitenkin sormi suuhun mietittäessä, miten asia yhtiön sisällä juridisesti järjestetään. Haarma ymmärtää tämän, sillä asiaa mutkistaa muun muassa yhdenvertaisuusvaatimus.

”Latauspisteitä suunniteltaessa käydään usein samanlaisia keskusteluja kuin aikanaan esimerkiksi hissejä, antenniverkkoa tai laajakaistaa rakennettaessa.”

Päätöksissä on otettava huomioon kaikkien osakkaiden tarpeet – myös autottomien sekä bensakäyttöisillä autoilla ajavien. Täyttyykö yhdenvertaisuusperiaate, mikäli latauspiste hankitaan esimerkiksi vain yhden osakkaan tarpeisiin?

– Mikäli autopaikat ovat osakkaan hallinnassa, osakas voi itse asennuttaa itselleen latauspisteen esimerkiksi lämmitystolpan yhteyteen. Lupa tähän on hankittava hallitukselta, ja tässä yhteydessä yhtiössä on syytä tehdä kysely latauspisteiden kokonaistarpeesta. Kyselyn perusteella selvitetään taloyhtiön sähköjärjestelmän riittävyys.

Yhtiön hallinnassa olevista autopaikoista, autopaikkojen jakamisesta ja esimerkiksi latauspisteiden hankinnasta, vastaa taloyhtiö.

– Tällöin yhtiökokous päättää enemmistöpäätöksellä yhtiön tekemistä uudistuksista. Mikäli uudistus katsotaan niin sanotusti tavanomaiseksi ajan vaatimuksiin nähden, hankkeen kustannukset jakautuvat osakkaiden maksettavaksi vastikeperusteisesti, Haarma kertoo.

– Latauspisteitä suunniteltaessa käydään usein samanlaisia keskusteluja kuin aikanaan esimerkiksi hissejä, antenniverkkoa tai laajakaistaa rakennettaessa. Jossain vaiheessa nämä uudistukset muuttuvat ylellisyydestä normaaliksi varustetasoksi, ja on monia syitä ajatella, että latauspisteiden aika on nyt.

Tätä voidaan perustella esimerkiksi sähköautojen yleistymisellä ja direktiivin paineella vähentää päästöjä.

Sähkön kulutus mittaroidaan ja sen maksaa aina käyttäjä, joten henkilökohtaista taloudellista hyötyä latauspisteitä käyttävä ei saa. Tällaiset uudistukset lisäävät koko yhtiön arvoa myös heille, joilla ei ole autoa tai jotka ajavat polttoainekäyttöisillä autoilla.

Kiinteistöjuridiikkaan keskittynyttä asianajotoimistoa johtavan Haarman mukaan latauspisteiden hankinnassa juridisen puolen selvittäminen onkin yhtä tärkeää kuin tekniset selvitystyöt.